Taukoa vähän kaikesta ~

Moikka! En olekaan hetkeen blogin puolelle kirjottanut, sillä intoa tai energiaa ei jotenkin siihen ole ollut. Lisäksi eilen päättyi päiväripari, jolla toimin isosena. Sen takia ei illalla ole ollut jaksamista tulla koneen ääreen kirjoittamaan. Tämän postauksen kuvat ovat kuitenkin odotelleet valmiina luonnoksena jo jonkin aikaa, joten ajattelin vähän päivitellä meidän kuulumisia.

Heti ensimmäisenä pitää sanoa, että Betu ei ole ollut hyvä. Tyttelin valkun jälkeen se ei ole ollut kertaakaan oikeasti hyvä, vaan jollakin tapaa haluton ja muutenkin huono. Sen liike ei ole ollut normaalia, eikä se ole ollut tyytyväisen ja rennon oloinen. Muutaman kerran meikäläisellä menikin hermo ja siitähän ei rentoa menoa silloin seuraa. 

Musta tuntuu, että Betun takajalat on nyt alkaneet vähän oireilemaan. Ainakin vasen takanen on ihan erinäköinen kuin oikea, eikä poni liikuta takapäätä yhtä hyvin kuin aiemmin. Pia sanoi, että ehkä niihin on tullut iän myötä nivelrikkoa. Tilannetta täytyy nyt tarkkailla ja toimitaan sen vaatimalla tavalla sitten. Nyt poni on kuitenkin viikon vapaalla ja saa yhden hierontakerran sen aikana. Toivotaan, että sen jälkeen Betu on parempi. 

Kesähän tietenkin verottaa osansa aina, etenkin kesäihottumaisilla hevosilla. Betu onkin ollut nyt aika syöty ja imusolmukkeet ovat olleet turvoksissa. Ehkä syksynkin tulo alkaa pian helpottaa ponin oloa ja se tulee paremmaksi senkin myötä. Nyt kuitenkin levätään vähän aikaa ja aletaan sitten liikuttelemaan ponia rauhassa. Toivotaan, että tilanne tästä paranee!

PR 2016 ~

Hejssan! Kotiuduin eilen myöhään illalla Ahvenanmaan pyöräilyriparilta, josta kerroinkin jo blogissa. Ajattelin kertoa vähän kuluneesta viikosta ja jakaa niitä harvoja kännykkäkuvia, mitä räpsin leirin aikana.

Pyörällä kilometrejä tuli viikon aikana taitettua noin 140. Parina päivänä poljettiin yli 40 km ja parina pysyteltiin poissa pyörien selästä.

Yövyimme yhteensä 5 eri leirintäalueella ja täytyy sanoa, että niiden taso vaihteli melkoisesti. Vaatimattomin oli kuitenkin onneksi ensimmäisenä vuorossa ja siellä vietimme vain yhden yön, joten seuraavat paikat olivat positiivinen yllätys aina. Nukuimme puolijoukkueteltoissa ja kokosimme ne aina teltassa yöpyjien toimesta. Kaikki oppivat jutun nopeasti ja viimeisenä yönä oli hauska huomata, kuinka kaikki toimivat ihan konkareiden elkein.

Uimassa kävimme muutamia kertoja ja oikeastaan kaikissa paikoissa löytyi uintimahdollisuus. Vesi oli melko lämmintä ja sinne pystyi helposti mennä pulahtamaan ilman saunaakin. Saunoa saimme viimeisenä iltana ja täytyy sanoa, että se kyllä kruunasi leiriviikon grillailun kanssa.

Koko viikon sääukko oli puolellamme ja vain yhtenä aamuna sateli telttojen purkamisen aikaan. Sinäkin päivänä sade lakkasi melkein heti polkemaan lähdettyämme ja kaikki muutkin päivät aurinko pilkahti edes hetken aikaa. Yleensä taivas oli pilvetön ja saimme kunnolla väriä pintaan. Yöllä välillä ripotteli, mutta onneksi pysyimme teltoissa kuivina.

3-4 minuutin suihkut tuntuivat melko pitkiltä ja niihin tottui nopeasti. Muutenkin leirintäalueella kaikki toimi mukavasti ja etenkin ruokailut sujuivat hyvin. Huollon avulla viikko sujui moitteettomasti ja saimme hyvää ruokaa mahat täyteen.

Lautta- ja lossimatkoja kertyi muutamia ja eilen pääsimme kotiin Baltic Princessillä. Aika kului buffetissa 4 lautasen kanssa, karaokessa koko porukan voimin parin kappaleen ajan ja taxfreessä muutamaa kierroskertaa tehdessä.

Yksinkertaisesti voin vaan todeta, että leiri oli yksi elämäni parhaimmista kokemuksista. Ympärillä oli upeita ihmisiä ja saimme viettää leiriä käsittämättömän nätissä paikassa. Päällimmäisinä tuntemuksina tästä kaikesta on kiitollisuus ja onnellisuus. Viikko oli ainutlaatuinen ja tulen muistamaan sen varmaan koko elämäni. Heppakuulumisia saatte varmaankin vielä tällä viikolla.

Elonmerkkejä ~

Moikka pitkästä aikaa!
Oon nyt selvinny muun muassa koeviikosta ja siihen liittyvistä koulujutuista. Toisin sanoen mulla on ollut tosi kova kiire nyt viime aikoina ja oon käyttänyt kaiken energian kouluun ja heppailuun. Nyt mulla alkaa siis kolmas jakso ja kuten aina jakson alussa, tehtävät on vähän aikaa kevyitä.

Berttakin on ollut nyt vähän parempi, sen takaosa ei ole ollut niin jäykkä liikutuksen alussakaan ja poni on kasvattanut oikein komean talvikarvan jo. Ollaan käyty nyt aika paljon maastoilemassa, joten Bertalla ei ole ollut kovinkaan vakavamielistä liikuntaa lähiaikoina.

Kuvailin tuossa torstaina teille my dayn pitkästä aikaa. Siinä näkyy mun normaalia arkea, kun muissa my dayissa on ollut vapaapäivä tai joku muu erikoispäivä. Valitettavasti ehdin muokata videon vasta nyt, mutta sain kuitenkin vielä saman viikon puolella, haha. Kertokaa ihmeessä mitä piditte!

Osaamattomuutta vaiko pelkkää itsekriittisyyttä?

Mulla on vihdoin aikaa istua koneen ääreen ihan blogin puolesta ja kirjoitella jotain. Tää viikko on ollut melkosta hullunmyllyä. Koulujutut ovat vieneet älyttömästi aikaa ja eilen, lauantainakin meillä oli aamusta lauantaikoulupäivä, josta sinkaisin suoraan isoslauantaihin ja sieltä kodin kautta tallille. Nyt on kuitenkin suunnitelmien muuttamisen takia hetki aikaa hengähtää ennen tallille lähtöä.

Mulla ei nyt ole oikein sellainen fiilis, että haluaisin kertoa itse ratsastuksesta mitään. En muista, milloin Bertta olisi oikeasti ollut tosi hyvä. En oo itsekään varma mikä ponilla on tai mikä mulla on, mutta hommat ei nyt vaan suju pätkääkään.

Bertalla on nyt siis edelleen projekti nimeltä satulansovitus käynnissä. Vanhahkolle, järjettömän isosäkäiselle, muutenkin jo takakorkealle ja vieläpä laskeutuneen selän omaavalle ponitammalle ei ihan helposti hyvää penkkiä löydy. Nyt on kuitenkin pari oikeasti ihan varteenotettavaa istuinta käsillä ja saattaakin olla, että olemme vihdoin löytäneet etsimämme.

Mutta siis, ratsastuksesta sen verran että joka ikinen kerta mitä olen oikeasti yrittänyt ratsastaa Berttaa, homma on mennyt penkin alle. "En mä osaa", "En mä tiedä mikä tätä vaivaa", "En mä jaksa" ja "Ei tää vaan toimi" ovat olleet erittäin yleisesti kuultavissa kentältä. Säädän koko ajan kaikkea turhaa ja epävarmuus siitä, miksi poni on niin outo, ei totisesti ainakaan vähennä säätöäni. Istunta on mielestäni mennyt aivan metsään lähiaikoina, katse laskeutunut taas sinne tutun ja turvallisen ponin niskaan ja kädet elävät aivan omaa elämäänsä vatkaten ja laskeutuen aivan liian alas.
Kyllä, nyt katson peiliin. Totta kai se poni siellä alla muuttuisi paremmaksi jos itse rauhoittuisin. Mutta kun se on vaan niin pirun vaikeaa... Kun ponin takaosa vispaa puolelta toiselle ja askelkaan ei tunnu täysin normaalilta, alkaa jo niitä miettiessä savu nousemaan korvista.

Päätinkin tänään, että tänään nollaan tilanteen. Tänään me taas palataan sinne alkujuttuihin. Tänään on se päivä, kun saan itseni kuntoon. Ihan vaan aluksi käynnissä, ilman satulaa. En tee ylimääräisiä asioita. Enkä ainakaan hermostu ponille. Tänään on se päivä kun me taas käännämme katseemme oikeaan suuntaan, eteenpäin. Ehkä se onnistuu heti, ehkä ei. Mutta tänään, saan oman pääni kuntoon ja poni tulee ehkä vähän viiveellä perässä.

Melkoista myllerrystä ~

Heeips!
Mulla on nyt virallisesti lukion ensimmäinen koeviikko ohi. Huh huh, viikko on ollut osittain tosi kiva, mutta kaksi koetta menivät kyllä melko kehnosti mielestäni. Tulokset näkee sitten, kun ne ilmestyvät, toivotaan että ne menivät vähän paremmin kuin oma fiilis on! Kokonaisuudessaan on kuitenkin vähän taas selkeämpi kuva kaikesta tästä lukioelämästä, vaikka melkoista myllerrystä on viime viikot olleet.

Bertalla oli viime viikonloppuna hieronta ja siinä paljastuikin kaikennäköistä "mukavaa". Ponin satula menee vaihtoon ja se oli muutenkin sieltä täältä jumissa. Lähinnä syitä keksittiin satulasta, hampaista (jotka hoidetaan onneksi huomenna!) ja mäkitreeneistä, joihin Betu ei ole tottunut.
Itselle tuli jotenkin tosi huono omatunto, kun ei ole osannut kuunnella ponia mutta lohdutukseksi sain että nää jutut on tullut käytön seurauksena ja hyvä, että ne nyt kuitenkin huomattiin ja tulee korjatuksi!

Äiti oli kuvaamassa tuossa yksi kerta hetken, kun vähän taivuttelin Berttaa ilman satulaa kentällä. Muita kuvia ei ole nyt saatavilla, vaikka luonto alkaakin olla ihanan syksyinen. Pitääkin mennä ottamaan perinteiset poseerauskuvat, hehe!

Kysymyspostausta ei nyt siis tule, kun se on niin vaikea saada aikaiseksi ilman vastattavia kysymyksiä :D Jossakin kohtaa on kuitenkin tulossa vähän erikoisempaa postausta.

Positiivinen ajattelu auttaa ~

Edelleen kotona. Edelleen kipeänä. Ainoa asia, joka tässä harmittaa on se, etten pääse tänään Bertan luokse. Kerron nyt kuitenkin parista viime kerrasta ponin kanssa.

Torstaina parin vaparin jälkeen poni oli älyttömän jäykkä, mutta itse olin kipeä ja mulla ei ollut paljoa aikaa, niin vaan hölkkäsin ponin kanssa kenttää ympäri. Jäykkyyskin paljastui venytellessä kunnolla, kun poni melkein meni mukkelismakkelis.

vähän aikaa sitten.

Perjantaina päätin jumppailla ponin kunnolla välittämättä omasta kunnostani. Sain siskoltani kyydin tallille ajoissa, joten minulla oli hyvin aikaa. Aloitin alkukäyntien jälkeen ihan hölkkäilemällä ympäri kenttää pitkin ohjin molempiin suuntiin, jonka jälkeen otin ohjia vähän lyhyemmäksi ja laukkailin molempiin suuntiin. Vaihdoin suunnan jatkaen samaa laukkaa ja kiersin kentän kerran vastalaukassa molempiin suuntiin. Oikeaan kierrokseen vastalaukka oli aika vaikea, mutta sekin saatiin tehtyä.
Välikäyntien jälkeen aloin taivuttelemaan ponia vähän lyhyempänä ympyröillä ja volteilla, tein myös avoja pitkillä sivuilla pari kertaa. Asettelin sitä sisälle ja ulos molempiin suuntiin ja se alkoi vetrymään ihan kivasti! Tein laukassa samaa ympyrällä vähän aikaa molempiin suuntiin. Sitten kokosin ponia vähän lyhyemmäksi ja teimme molempiin suuntiin muutamat loivat kiemuraurat laukassa ja ne meni tosi hyvin! Ravailtiin vielä hetki lyhyempänä, jonka jälkeen vielä kunnolla eteen ja alas kahdeksikolla. Ponille tuli kunnolla hiki ja se kyllä notkistui tosi kivasti!
Olin tosi hyvällä tuulella tän jälkeen, koska Bertta meni parhaiten vähään aikaan kentällä! Toisin sanoen positiivinen ajatteluni näytti auttaneen.

Lauantaina kävin perällä maastoilemassa iskän kanssa ja mentiin muutamia tosi reippaitakin pätkiä, lisäks rämmittiin koivikossa. Oli tosi hauskaa, poni vaan meinasi kerran liukastua kiven takia, mutta keräs itsensä super nopeesti vaihtaen laukan!

Eilen menin puomeja kentällä melko hömpöttelymielessä. Verkkailin aika ympyräpainoitteisesti, jonka jälkeen tulin ravipuomeja, jotka olivat liian lyhyillä väleillä. Niitä menin myöhemmin säätämään, jonka jälkeen menivät tosi mukavasti! Lisäksi kentän keskivaiheilla oli yksittäinen puomi, jota tulin laukassa. Vain pari kertaa tuli töpöaskel ennen puomia, olin melko ylpeä :D
Bertan laukka oli tosi kiva eilen, kun vaan kierrettiin pari kertaa kenttä aina välissä. Menin melko lyhyet loppuravit, jonka jälkeen kävin kävelemässä tiellä loppukäynnit.

Tänään tosiaan äiti menee juoksuttelemaan ponin, vaikka vinguin tosi kauan että pääsisin ratsastamaan. Kuulemma saan parannella itseni nyt kunnolla, sillä torstaina varhain lähdemme Vuokattiin perheeni kanssa. Eli kevyt viikko Bertalle jälleen, en tykkää yhtään.

Kiire ~

Tulin vain nopeasti tänne päivittelemään, että olen elossa edelleen vaikka mitään ei ole blogissa pitkään aikaan kuulunut! 

Mulla on tällä hetkellä jotenkin kauheen kiire koko ajan. Koulujutut ja heppailu vie melkein kokonaan mun vapaa-ajan ja lisäksi pitää hoitaa isosjuttuja. Vähän aika sitten oli yhteishakukin ja siihen liittyen on nyt melkein kaikki tarvittava tehty - jos todistuksen eteen tehtävää työtä ei lasketa. Lisäksi kesätyöjutut ovat jääneet mulla aivan viime tippaan ja ensi viikolla on ihan pakko hoitaa ne pois alta.

Heppailun suhteen on mennyt melko tasaisesti, ei mitään kauheita onnistumisia olla koettu, mutta ei toisaalta surkeita riman alituksiakaan. Bertan kanssa ollaan käyty paljon maastoilemassa ja hömpötelty suurin osa ajasta. Nyt alkaa kunnollisempi treeni kentällä ja koitetaan löytää eteenpäinpyrkimystä ponille sielläkin, kun se on ollut hetkittäin aikas hukassa.

Ladarin kanssa on mennyt ihan ok, ei mitenkään tosi hyvin, mutta eipä mitenkään surkeastikaan. Heppa on edelleen tosi vauhdikas ja itse väsyn melko nopeasti sen kanssa, joten lisää harjoitusta vaan!

Huomenna on kelit taas kylmenemässä, mutta toivotaan että pian alkaisi kunnon kevät ja saataisiin kunnon treenifiilis päälle! :)

Höntsäilyä ponin kanssa ~

Voih, tämä aika on juuri sitä ratsastuksen ja sen kehittämisen kannalta turhaa. Pohjat ovat niin huonossa kunnossa, että kunnolla ratsastaminen ei yksinkertaisesti onnistu ilman liukastumisia tai muita kompuroimisia.
Bertalla on ollut tämä viikko todella kevyttä, sillä ihan pari päivää koulutunnin jälkeen hiekan päälle satoi lunta, joka muuttuikin melkoiseksi sohjoksi lämpimien kelien takia. Tosi inhottavaa, sillä olisi kiva taas päästä kehittymään Bertan kanssa, nyt tuntuu siltä että junnataan samassa paikassa koko ajan.

Olen tällä viikolla käynyt pari muutaman kerran perällä käyntimaastolenkille, maasta tai selästä, yleensä ottanut pari ravipätkää jos se on onnistunut. Parina päivänä olen sitten taas mennyt kentällä kevyesti pohjien mukaan, tehden mm. puomilähestymisiä ja taivuttelua.
Ponille on taas kasaantunut melko paljon energiaa ja tekisi oikein hyvää päästä purkamaan se kunnon työhön eikä vaan maastossa säntäilemiseen. Sitäkään emme ole päässeet tekemään, sillä itseäni pelottaa kauheasti Bertan jalkojen puolesta, kun lumi pakkaantuu samantien kauheiksi korkkareiksi varsinkin etusiin.

Eilen olimme taluttelemassa ponia tiellä äitin kanssa. Yritimme ottaa jälleen hienoja poseerauskuvia, mutta se ei oikein kiinnostanut Berttaa.

Tänään menin käyntiä ja ravia kentällä. Käynnissä tein takaosakäännöksiä ja ravissa ihan vaan keventelin ympyrällä taivutellen ponia, en sen kummempaa.

Loppuun vielä eilisiä onnistuneita kuvia:

noin 5 sekuntia poni malttoi ja sain muutaman tämmöisen, halleluja! :D

Wait...What?

Mitä on tuo valkoinen aine tuolla pihalla?

Juuri Bertalla saatiin hokkikengät alle alkuviikosta. Aika loistava ajoitus. Jätettiin tilsakumit pois kelien takia vielä, mutta saa nähdä tehtiinkö sen suhteen virhe. Tänään ainakin oli vähän inhottavaa kun tienkin laidoilta tuli heti kauheat korkkarit ponille.

Tämä viikko on mennyt kivasti, Bertalla on ollut kaksi vaparia jo. Keskiviikkona oli Enrique Iglesiaksen (huippu!) keikka ja perjantaina oltiin pakkailemassa ostoskasseja luokkani kanssa kaupassa. Torstaina poni oli oikein mukava, vaikka itselläni oli tosi väsynyt ja äksy olemus. Silloin tehtiin sulkuja ja kokoamisia. Maanantaina ratsastelin kengityspaikan kentällä ponin läpi tehden vähän avoja ja muuten vain ratsastamalla askellajit läpi. Tiistaina oli ilman satulaa hömpöttelypäivä.

♥

Tänään oltiin aamupäivästä äidin kanssa tallilla. Kuvailtiin talvisia kuvia aluksi pellolla ja sitten käytiin käppäilemässä tietä pitkin. Otin pienen ravipätkän ponin kanssa juosten rinnalla vähän matkaa. Saatiin ihan kivoja kuvia mielestäni, talvisempi ulkoasu on siis tuloillaan...
Pari tuntia kotona oltuani lähdimme ravintolaan ja teatteriin viettämään oman perheemme pikkujouluja. Oli tosi hyvää ruokaa ja ihan hyvä teatterikin!

Tällä hetkellä chillailen huoneeni lattialla kuunnellen rauhallista musiikkia. Siskoni kannettava on muutaman tyynyn päällä, vieressä on kynttilä ja seurana muutama Julia-karkki. Tästä mä tykkään!

Tämmöinen kuulumispostaus tähän väliin. Huomenna luvassa jälleen kahden heppasen ratsastus, siitä sitten varmaan myöhemmin!

Joulukalenteri.. or nah ~

Älyttömän monessa blogissa on joulukuun kunniaksi perinteinen joulukalenteri. En ole sitä minään vuonna saanut itse aikaiseksi, enkä tee valitettavasti poikkeusta tänäkään vuonna kuten huomaatte. Itse asiassa, minulla ei ole perinteistä suklaakalenteriakaan itselläni. Not feeling like it ;)

Tähän mennessä joulun odottelu on sujunut ihan mukavasti. Yksi vähän isompikin asia on muuttunut, mutta siitä myöhemmin lisää.
Bertan kanssa on mennyt ihan hyvin, meillä on ollut melko paljon kouluvalkkuja ja muutenkin ollaan puuhailtu kaikennäköistä.

Koulussa on meneillään vielä viimeisin koerumba, onneksi suurin osa koulujutuista on saatu jo tehtyä. Ensi viikolla meillä onkin TET-viikko, jonka suoritan tällä kertaa päiväkodissa! Vähän jännittää, miten menee.

Ajattelin kirjoitella viikonloppuna sitten kunnon heppapostausta, ehkä videon kera jos hyvältä näyttää. ;)

2012

Kirpsakka keli ja poni ~

Moikka pitkästä aikaa taas!

Ulkona on nyt keli muuttunut oikeasti syksyiseksi! Kaikki paikat ovat ihanan näköisiä ruskan peittämänä ja viileä keli saa mielen kohoamaan melko helposti. Ellei vesipisaroita sada maahan tuon tuosta.

Bertalla on ollut nyt tosi paljon turhaa energiaa, viilentynyt keli varmasti vaikuttaa melko paljon.
Eläinlääkäri kävi meitä moikkaamassa viime viikolla ja ultrasi jalan uudestaan. Jänne näytti paljon paremmalta, vaikka hieman harvalta vieläkin. Tosi asia kuitenkin on, että se voi jäädä sellaiseksi, kun siinä kerran niin paha vamma oli.
Eli hyvä juttu, nyt vaan rauhassa lähdetään uudestaan treenailemaan.

Tänä sunnuntaina meidän oli tarkoitus suunnata ekoihin koulukisoihin pitkästä aikaa, mutta ilmoittautumisaika olikin umpeutunut jo eilen, eikä jälki-ilmoittautuneita oteta. Siispä, ne seuramestaruudet menivät sivu suun. Saa nyt nähdä, milloin pääsemme sitten kisailemaan, vielä pitäisi jonkin verran treenata.

Minulla on tämä viikko TETtiä ja sen suoritan Ylöjärven Hööksissä. Siellä on ollut tosi mukavaa! Saa nähdä tuleeko osteltua viikon lopussa jotain uutta meille ;)

2 hienoa heppasta ~

Voi että, olin suunnitellut tästä tarkkaa postausta parista kerrasta, mutta kirjoittaminen venyi nettiyhteyden tökkiessä, joten nyt taas tällainen yleispostaus.

Oltiin Jekun kanssa ekalla yhteisellä estetunnillamme tuossa viime viikolla. Meni tosi mukavasti ja Jekku oli tosi hieno! Vauhtia riitti, mutta se ei haittaa ollenkaan. Tehtiin kaarevia linjoja ja askeleiden säätelyä. Kuvat ovat tuolta tunnilta.
Sunnuntaina käytiin Jekun kanssa reippaalla maastolenkillä Pepin seurassa. Heppasella oli paljon vauhtia jos kaveri meni edessä, mutta muuten oli tosi maltillinen. Reppana oli ihan märkä hiestä kun päästiin kotiin.

Bertan kanssa on mennyt aika vaihtelevasti. Ei olla treenattu kunnolla nyt oikein yhtään, mutta tänään luvassa koulutunti, jospa sitten saataisiin taas treenivaihde päälle.
Bertan kanssa käytiin Jekun estetunnin jälkeen lyhkäisellä maastolenkillä. Ai että, se oli ihanaa! Poni oli mukavan reipas, oli ihan hiljaista ja ihana ilma. Ei voinut ajatella mitään parempaa..
Sen jälkeen ollaankin menty puomeja, koulua siirtymisten parissa, ilman satulaa kentällä ja maastossa ja kerran olen juoksutellut ponin kentällä. Olen nyt koittanut pitää mahdollisimman monipuolista liikuntaa Bertalla, sillä esteet ovat jääneet pois. Täytyy siis pitää ponin mieli hyvänä muiden asioiden avulla.
Viime viikolla tehtiin myös Bertan kannalta ihana päätös kesän suhteen. Eli poni pääsi nyt sittenkin isoon laitumeen lauman kanssa loppukesäksi. Ei se oikein toiminut pienellä laitumella langan toisella puolella, kun muut lähtivät kauemmas. Siinä se juoksi ja kiljui aikansa ennen kuin rauhottui taas syömään. Ollaan tietoisia ojien asettamista riskeistä, mutta vahinko voi sattua oikeastaan missä tahansa muuallakin. Poni on ollut ihan supertyytyväinen tuolla muiden kanssa, se on tärkeintä!

Tänään on siis tosiaan minulla ja Bertalla luvassa Nannan koulutunti illemmalla. Huomenna on sitten taas luvassa ohjelmaa, tällä kertaa Jekkusen kanssa olemme menossa Annin estevalkkuun Kiviniittyyn. Seuraavalla viikolla sitten olisi melko varmasti ekat kisat tulossa, jännittävää!

Loma !

Heippa pitkästä aikaa!

Meillä alkoi nyt siis lauantaina pitkään odotettu kesäloma. Sen myötä palailenkin sitten tänne blogin puolelle, sillä arkena en yksinkertaisesti löytänyt aikaa ja/tai kiinnostusta postailuun.
Tänä "hiljaiselon" aikana on tapahtunut paljon kaikkea. Kerron tässä postauksessa ihan yleisesti kuulumisia ja myös Amorista.

Mun todistus oli hyvä, keskiarvo nousi hieman viime todistuksesta. Musta ei oikein tunnu vielä ihan oikeasti kesälomalta, mutta ehkä sen alkaa nyt tässä pikkuhiljaa tajuamaan.
Huomenna on mahdollisesti tulossa erittäin suuri muutos mun elämään, sillä saan ajoluvan, jos pääsen käsittelykokeesta läpi. Mopokorttijutut ovat vähän venahtaneet, sillä täytin jo maaliskuussa 15. Mutta parempi myöhään, kun ei milloinkaan, eikös niin?

Mitä Amoriin tulee, niin lopetin sen vuokraamisen nyt vähän aika sitten.

Amorin kanssa olimme kuitenkin vielä toisissa yhteisissä kisoissamme Niihamassa. Menimme luokat 70 cm ja 80 cm. Poni meni tosi mukavasti, lujaa paineltiin kyllä! 70 cm tuli puhdas rata, joten saimme siitä punavalkoisen ruusukkeen. 80 cm meni muuten hyvin, mutta jotkin paikat menivät erittäin pohjaan. Siitä syystä tulikin yksi puomi alas, mutta muuten olimme tositosi tyytyväisiä pikkuiseen! Sillä olihan tuo ensimmäinen 80 cm kisoissa!

Bertan kanssa on mennyt hyvin. Olemme alkaneet ravailemaan melkolailla normaalisti, laukkaa alamme ottamaan mukaan pian. Aluksi ponin lavat olivat jumissa, mutta sain itse ne hierottua paremmaksi, joten ponikin alkoi liikkumaan puhtaasti. B on rauhoittunut nyt melkoisesti liikunnan lisäännyttyä ja huomenna poni pääseekin Lissyn kanssa pienelle laitumelle vihreälle. Isolle laitumelle ei uskalleta ponia päästää, sillä riehuminen ja ojat eivät ole kovin turvallisia, kun ei vielä olla aivan selvillä vesillä tuosta jännevammasta.

Eli lyhyesti sanottuna, mulle kuuluu hyvää. (: Palaillaan pian!

viime kesältä..

One day is good, second may be bad ~

Kirjoitin tämänkin postauksen jo muutama päivä sitten, mutta nyt vasta julkaisen tämän. Valitettavasti en löytänyt tähän mitään kivoja kuvia :/

Yleensähän sitä sanotaan tammoista, että yhtenä päivänä elämä on ihanaa ja sitten seuraavana ei oikein mikään onnistu. Näköjään se sopii myös meidän pikkuiseen ponipoikaankin.

Olin pellolla viime viikolla Amorin kanssa, päivää en muista. Poni meni tosi kivasti! Sain puolipidätteillä Ampen kuuntelemaan suht. mukavasti ja mentiin aika rauhassakin, vaikka oltiin pellolla! Kokeiltiin myös molempiin suuntiin laukkaa. Voi kuulostaa hassulta että mulle on niin kauheen iso juttu laukata Amorin kanssa, mutta se vaan on jotenkin iso saavutus, että uskalsin sitä kokeilla. A on kuitenkin vielä niin vieras ja erilainen. Tein siis alussa vähän pysähdyksiä, muuten ratsastelin kaikki askellajit läpi tehden joitakin voltteja.

Bertasta taas vihdoin vähän kuulumisia. Eli siis ell kävi viime viikon perjantaina ottamassa kipsin pois. Jalka oli paljon kuivempi ja viileämpi. Oli siis alkanut parantua jo kivasti. Siihen laitettiin silloin sitten side, jonka sai antaa olla pari päivää. Lauantaina, kun tuo Buuben estetunti oli, poni vähän liukastui tiellä. Ihan vähän ja oli sen jälkeen ihan normaali kyllä. Noh, sitten sunnuntaina otin siteen pois kävelytyksen jälkeen kylmäämistä varten. Jalka oli nesteinen ja tosi lämmin. Lisäksi Bertta arkoi sitä paljon, selvästi oli tosi kipeä. Kylmäsin jalan ja laitoin tiukan tukisiteen ja Tuija soitti eläinlääkärille tilanteesta. Aika on paras lääke, sanottiin. Bertalle annettiin tulehduskipulääke, mitä annettiin kipsauksenkin jälkeen saikun alussa. Seuraavana päivänä Bertta sai olla ihan paikallaan ja vain vaihdoin pintelin tukisiteeksi. 

Tiistaina jalka oli paljon parempi kävelytyksen jälkeen, kylmättiin 20 min. Sitten katsottiin patjan alta, niin jalka oli tosi siisti ja sileä, neste ja lämpö oli laskeneet hyvin. Keskiviikkonakin jalka oli ihan hyvä, vähän lämmin kun kylmäyssuoja ei ollut ehtinyt kylmettyä tarpeeksi kauaa. Se oli kuitenkin sileä ja siistin tuntuinen. 

Ylipäätänsä poni on ollut verrattain hyvällä tuulella. Se ei ole lihonut paljoa ja lihaksetkaan eivät vielä kamalasti ole tippuneet. Hienon talvikarvankin B on kasvattanut! Toivotaan, että parantuminen nyt oikeasti pysyisi nousukiidossa. Maanantaina tullaan ultraamaan, että nähdään paremmin ja saadaan selvyys, menikö jalka taas alkuperäistä huonomaan kuntoon.

Amorin kanssa tiistaina ei ihan sujunut. Päätin mennä ilman satulaa vähän köpöttelemään. Ei kovin hyvä idea muutenkin energiselle ponille joka ei ollut liikkunut kunnolla pariin päivään. Selkään päästiin suht. pienillä ongelmilla. Yhden kierroksen ehdin kävellä heitettyäni viltin aidalle, josta se tippui maahan. Sitten  poni pelästyi sitä ja meikäläinen tippui nätisti suoraan häntäluu edellä jäiseen maahan. "Aina pitää mennä takaisin selkään pudottuaan". Taisi unohtua tossa tilanteessa, otin ponin mukaan ja tarvottiin kerran pelto ympäri ja sitten menin laittamaan ponin pois. Mulla meni hermo ja olin niin täynnä Amoria, ettei oikein kiinnostanut enää. Häntäluukin tuli kipeäksi. Noh, Amori ei kumminkaan pahaa tarkoittanut, ihan luonnollinenhan reaktio tuo oli, mutta mulle se riitti.

Keskiviikkona oltiinkin toisen kerran Nannan koulutunnilla pikkuponin kanssa. Vähän jänskätti, kun viime tunti ponin kanssa meni miten meni. Käveltiin pitkät alkukäynnit, joiden jälkeen vähän taivuttelin Amoria ja tein pysähdyksiä. Poni kuunteli aikas kivasti!

Sitten Nanna tuli ja laittoi noi puomit tuolla tavalla ja ne toimivat vähän niinkuin kentän aitoina. Mentiin siis tuollaisella kapealla alueella. Ensin teimme käynnissä jokaisen puomin kohdalle pysähdyksen. Amori teki tosi hienoja pysähdyksiä sitten loppu viimeksi ja käynti oli rentoa ja päätyjen kaarteet meni hienosti! Sitten teimmekin pelkkiä liioiteltuja puolipidätteitä jokaisen puomin kohdalle. TS niin, että hevonen jäi vähän niinkuin ilmaan yhden askeleen ajan odottamaan ja sitten taas mentiin eteenpäin. Eka kerta meni hienosti, loput menivät ihan ok. 

Sitten alettiin tekemään enemmän kääntöharjoituksia. Nimittäin jokaiselta puomilta tehtiin voltti ulospäin. Edelleen käynnissä ensin muutamia kertoja. Itse en ollut ihan koko ajan kartalla, enkä edes ajatellut mennä uralle asti, mutta sitten Nanna sanoi siitä ja saatiin poni menemään hienosti pyöreitä voltteja. 

Välikäyntien jälkeen vähän jännitti, kun alettiin ravaamaan samaa harjoitusta. Yllätyin silti todella positiivisesti Amorista. Pikkuinen ravasi superhienosti rauhallista ja rentoa ravia ja teki tosi hienoja voltteja! Pieniä sähläyksiä jos tuli, pysyin itse rauhallisena ja poni lopetti tosi nopeasti. 

Välikäyntien jälkeen sama toiseen kierrokseen. Siinä A kiirehti vähän enemmän, mutta meni silti tositosi hienosti! Saatiin hyviä voltteja ja kuski oli niiiin onnellinen! Sitten välikäynnit, jolloin Nanna siirteli puomeja. En halunnut laukata tällä kertaa, koska pohja oli liian liukas mielestäni siihen ja muutenkin ravi riitti tuolloin vallan mainiosti. 

Siispä Peppi teki toisessa päädyssä laukkajuttuja samalla, kun itse tein tuota 1. harjoitusta ensin käynnissä ja sitten osittain ravissa. Käynnissä meni hyvin, otin melkein heti ravia mukaan. Ravissa teinkin niin, että tuossa 1. puomilta 2. puomille otin käyntiä, koska siinä kohtaa pohja on jäässä. Ettei vaan ponin jalat menisi siinä. Kolmikaariset meni tosi kivasti molempiin suuntiin, poni oli tosi rauhassa ja puomien päälläkin saatiin hyviä ja rentoja ravi-käynti siirtymisiä.

Kolmikaaristen jälkeen pidin pienet välikäynnit, jonka jälkeen menin siis 2. Eli loppuraveja ihan normaalilla pääty-ympyrällä. Siellä poni kiirehtikin jo enemmän, mutta olihan tunti jo lopussa, joten kamalaa keskittymistä ei voi olettaa vielä. Silti saatiin ihan kivoja pätkiä. Kun tuli mielestäni tarpeeksi hyvä pätkä molemmissa suunnissa, siirsin käyntiin. Poni siirtyi hyvin ja rauhassa ja annoin pitkät ohjat loppukäyntejä varten. 

Tunti meni siis ihan älyttömän hyvin! Olin tositositosi ilonen ja tyytyväinen. Kyllä sen huomaa, kuinka oma rauhallisuus ja hyväntuulisuus tarttuu poniin. Jäi tosi hyvä fiilis kyllä!:)

Tuli aikas pitkä postaus, mutta tosta tunnista tuntui olevan niin paljon juttua. Toivottavasti ei mennyt liian sekavaksi tämä postaus, kun nuo Bertan kuulumiset kirjoitin tuohon väliin! 

Epäaktiivisuus jatkuu ~

Nyt en viitsi alkaa kummoisemmin kirjoittelemaan kuulumisia, mutta meillä on Bertan kanssa mennyt ihan ok. Parina päivänä ponin jalat oli ihan kunnolla nesteiset, valkoinen takanen oli aika ylös paksuna. Todennäköisesti johtui linimentistä, jota oli varmaankin mennyt rikkinäiselle iholle. Onko muiden hevosilla vielä riviä jaloissa? Koska Bertalla on jotain sen tapaista, en ole ihan varma mitä se on.

TRS:n seuramestaruuksista © Aura

Oltiin viime viikon tiistaina Maijan estevalmennuksessa Kiviniityssä. B oli aika jännittynyt aluksi ja melko kuuro avuille. Kuitenkin parani tosi paljon tunnin edetessä ja lopuksi liikkui tosi kauniisti ja käytti itseään hyvin.

Eilen käytiin maastossa Bertan kanssa taas kaksin ilman kavereita. Oli ihan mahtava reissu. Keli oli kiva - ei ollut liian kylmä, poni totteli tosi kivasti ja liikkui rennosti. Oli tosi ihanaa! Sitten tallilla kaikki muuttui, kun kaverit lähti vierestä niin poni menetti malttinsa. Meikäläisellä meni loppujen lopuksi sitten hermo, kun poni meinasi tulla päälle ja paha mielihän siitä jäi sitten. Mutta life goes on! :)

______________________________________

Kameraa ei ole vieläkään kuulunut kotiin päin. Toivotaan että pian tulee! Kauhea ikävä on jo ja tosi turhauttavaa kun ei saa otettua kuvia! 

Ensi viikolla alkaa meillä syysloma. Ollaan silloin lähdössä kohti Kyprosta. Mukaan tulee oman perheeni lisäksi tuttavaperhe ja todella hyvä kaverini. Odotan matkaa tosi innoissani, mutta toisaalta tuntuu kauhealta jättää Bertta viikoksi :( Mutta kyllä tästä selvitään! Eipä mulla muuta, ajattelin näytellä tässä vain vähän elonmerkkejä.