Taas tämmöistä mietiskelevämpää postausta tähän väliin..
Vähän aikaa sitten rupesin miettimään itsekseni sitä, miten vähän joskus arvostaa oman elämänsä hyviä puolia ja muita ihmisiä. Sitä tulee pidettyä asioita itsestäänselvyytenä ja unohtaa, kuinka huonosti asiat voisivat oikeasti olla.
Jos kokeesta tulee huono arvosana, se tuntuu tosi inhottavalta. Toki, se on ihan hyväksyttävää! Varsinkin jos on mielestään tehnyt paljon töitä.
Tai jos yksi ratsastustunti meneekin huonosti ja "poni on niin ärsyttävä". Sekin keittää jonkun aikaa, mutta sekin on vain pientä.
Joillakin ihmisillä asiat ovat paljon paljon huonommin. Ei ole ruokaa, ei edes kotia. Ja itse valittaa koearvosanoista, kun jotkut eivät osaa edes lukea tai kirjoittaa. Se on todella turhamaista.
Kaikilla on omassa elämässään ongelmia ja vaikeita aikoja. Kaikki kokevat ja tuntevat ne erilailla. Toisten ongelmat tuntuvat pieniltä omiin verrattuna ja muiden elämä vaikuttaa helpommalta. Silti pitäisi muistaa kuunnella ystävää ja vaikka vähän vieraampaa ihmistä. Antaa ymmärrystä ja tukea. Kaikki ei ole sitä, miltä ulkopuolelta näyttää. Kaikki on paljon syvempää, ulkopuolelle näkyy vain pintaa.
Kiireenkin keskellä muille ihmisille pitää antaa aikaa. Mutta myös omalle itsellensä. Pitää miettiä kaikkea sitä hyvää, jota meidän kaikkien elämässä on. Kaikilla ne on eri asioita, mutta jokaiselta niitä löytyy varmasti.
Arvostakaa elämäänne ja sen sisältämiä asioita, peace!
Tämä viikko on ollut mulle tosi aktiivinen valmentautumisen suhteen. Olen nimittäin päässyt kolmesti ratsastamaan valvovan silmäparin alle ja sehän on vaan hyvä juttu! Kerron nyt siis vain noista valmennuksista tässä :) Ainoastaan tuosta maanantain estevalkusta on materiaalia, mutta onpahan edes jotakin!
Maanantaina oltiin Ladarin kanssa Nannan estevalkussa hyppäämässä. Ensin kävelytin muutaman kierroksen heppaa ihan maasta ja sitten kävelin sen kanssa vielä selästä pari kierrosta maneesissa. Aloin tekemään sen jälkeen hieman hallintajuttuja, elikkäs jokaisen sivun keskelle tein voltin, jonka päätepisteeseen tein ravista pysähdyksen ja joskus myös peruutuksen. Siitä napakka siirtyminen raviin jne. Sain näillä heppasen ihan kivasti kuulolle ja ravi oli mukavan rento.
Sitten Nanna tulikin ja alettiin tulemaan puomeja erilaisissa istuntamalleissa volteilla. Ensimmäinen voltti puomeineen tultiin keventäen, seuraava esteistunnassa ja viimeinen kevyessäistunnassa. Lada kääntyi tosi kivasti ja ravi pysyi melko rauhallisena. Ravien jälkeen tultiin samaa laukassa ja siinä oli haastetta alussa. Sain kuitenkin hepan kuulolle nopeasti ja päästiin nekin tekemään ihan kunnialla loppuun. Laukassa tultiin ristikkoina sama. Sen jälkeen tultiinkin niin, että vain ensimmäiselle ja viimeiselle ristikolle tehtiin voltti puomin ylitse. Tämä meni aika hyvin.
Välikäyntien jälkeen alettiin harjoittelemaan erilaisia myötäyksiä. Linja tultiin niin, että ensimmäisellä esteellä tuli lyhyt myötäys, seuraavalla automaattinen myötäys ja viimeisellä pitkä myötäys. (En ole varma noista termeistä!) Tämä meni muuten ihan hyvin, mutta olin vaan tosi nopea myötäyksissä, joten pitkä oli oikeastaan automaattinen. Toiseen suuntaan mentiin kerran keskimmäisestä ohikin, kun en ollut itse ihan kartalla ja jätin hepan vähän yksin päättämään suunnan.
Sen jälkeen tultiin samalla periaatteella, mutta esteet nousivat. Kerran tuli kunnon sukellus keskimmäiselle, sillä en saanut pidettyä Ladaria tarpeeksi, jolloin väli jäi ahtaaksi. Vedettiin puomi ihan kunnolla mukaan ja oli pientä sählinkiä, mutta hienosti heppa meni viimeisestäkin yli ja itsekin pysyin mukana! Heh, meinattiin aiheuttaa äidille ja Nannalle sydänkohtaus.. hups. Tultiin heti perään uudestaan, eikä Lada edes epäröinyt! Tultiin vielä pari kertaa samalla tavalla ja sen jälkeen verkkailtiin kevyessä ravissa kiemurauralla.
Jäi aivan sairaan hyvä fiilis tuosta valkusta! Ladar oli tosi hyvin hallinnassa, reitillä ja muutenkin aivan huippuhyvä! Oltiin pelkkää hymyä loppuilta.
Seuraava valmennus olikin yllättäen tiistaina. Äiti ei ollut muistanut kertoa minulle tästä, joten tuli vähän äkkilähtö. Onneksi saatiin kaikki kamat kasaan nopeasti ja melkein ajoissa ehdittiin Niihamaan Tyttelin kouluvalkkuun Bertan kanssa.
Kävelimme alkukäynnit ihan selästä käsin, jonka jälkeen verkkailtiin aika kauan heppoja ravissa tehden mm. väistöjä, avoja ja voltteja. Sen jälkeen käveltiin välikäyntejä hetki. Bertta oli vähän sekaisin, kun tuli niin nopea lähtö ja koska on ollut pitkä tauko kun viimeksi ollaan muualla valkussa oltu.
Sitten alettiin tekemään laukassakin juttuja. Tulimme katsomon puoleiselle sivulle käynnissä, väistätettiin vähän matkaa sisälle ja sieltä nostettiin vastalaukka ja laukattiin uralle. B nosti yllättävän hyvin vastalaukat ja jatkettiinkin laukkaa myös kulman läpi. Olin tosi yllättynyt! Muilla sivuilla taivuttelin ravissa ja myötälaukassa. Tehtiin noita vastalaukkajuttuja molempiin suuntiin ensin käyntiväistöllä ja sitten raviväistöllä. Pienten välikäyntien jälkeen laukkasimme ihan myötälaukkaa ympäri maneesia ja joka sivulla piti siirtää etuosaa sisälle päin. Bertta oli jotenkin tosi virtaisa ja meinasi lähteä aina kauheaa vauhtia eteenpäin kun yritin siirtää etuosaa pohkeen avulla. Sain sen ihan ok sitten kyllä rauhoittumaan, mutta oli kumminkin tosi energinen!
Näiden jälkeen tehtiin ravissa joka kulmaan voltti ja koitettiin saada kaulaa rennoksi eteen alas. Bertan alakaula oli joissain kohdissa jännittynyt ja se johtui vissiinkin siitä, kun nostin kättä liian ylös. Kun sain kättä alemmaksi, alakaula rentoutui ja poni pyöristyi edestä rennosti. Ravien jälkeen käveltiin loppukäynnit ja lähdettiin kotiin.
Valkku meni ihan hyvin, vaikka oltiin molemmat vähän kuutamolla aluksi, kun ei oltu oikein päästy valmistautumaan valkkuun henkisesti. Sain hyviä neuvoja juuri noista käsistä ja Bertta sai paljon kehuja, hieno poni!
Sitten oli vielä perjantaina toinen koulutunti kotikentällä Bertan kanssa, Nannan ohjaamana. Kävelin alkukäynnit ja ravailin pitkin ohjin vähän ympäri kenttää ennen Nannan saapumista ja alettiin melkein heti töihin.
Aloitimme pääty-ympyröillä ihan kevyessä ravissa tehden hieman tempon muutoksia. Poni ravasi mukavasti eteenpäin ja itsekkin olin hyvin mukana. Sen jälkeen tultiin tehtävä, jossa ensin tuli kaarre käynnissä, suoristuksen jälkeen heti harjoitusravi, jossa tuli puomit, sen jälkeen vaihdettiin suunta ja nostettiin laukka, laukattiin pitkä sivu, siirryttiin takaisin harjoitusraviin ja tehtiin iso täyskaarto uralle ja siitä uudestaan. Ravijutut menivät hyvin, varsinkin tuo täyskaarto! Laukka olikin sitten eri asia, kun itse jännitin nostossa, että miten poni lähtee, poni halusi laukata kovempaa ja sitten jännitin että siirtyykö se raviin ja luistaako sillä jalka johonkin suuntaan. Toisin sanoen, laukka oli melkoista jännittämistä. Mutta ravipätkät meni siis hyvin!
Välikäyntien jälkeen otettiin loppuverkkoina kevyttä ravia pääty-ympyrällä jolla oli kaksi puomia. Ja herranjestas kun ponit lähtivät kiikuttamaan meitä! :D Oli se aika säälittävää menoa, kunnes otin itseäni niskasta kiinni ja saatiin pari kertaa hyvin toiseen suuntaan. Sitten enää loppukäynnit ja siinä se :)
Tosta tunnista jäi itelle vähän paha maku suuhun osittain, mutta olin ravijuttuihin melko tyytyväinen tuossa päätehtävässä. Itselle vain vähän enemmän rentoutta, vaikka pohjan pitävyys jännittäisikin!
vanha kuva
Huh, tulipas pitkä selostus. Tosiaan, tuo kooste on vähän nopeasti tehty, mutta siitä nyt ainakin näkee tuota meidän menoa. Toivottavasti tykkäsitte! :)
Sain toivomuksen lifestyle-tyylisestä postauksesta, joten päätin toteuttaa sen itselleni erittäin mieluisella tavalla. Näen varsinkin nykyään melkoisen paljon vaivaa ulkonäköni eteen ja tyylini on viimeisen vuoden aikana muuttunut jonkin verran - ja mielestäni tosi kivaan suuntaan. Tietenkään kaikkia ei miellytä samanlaiset asiat kuin minua ja joidenkin mielestä varmaankin matkin tietynlaisia ihmisiä. Toki saan inspiraatiota muiden asuista, kampauksista yms., mutta koskaan en osta jotakin vaatetta "vain sen takia että muillakin on sellainen". Joihinkin kampauksiin, vaatteisiin sun muihin olen ihastunut vasta sitten, kun olen niihin saanut totutella muita ihmisiä katselemalla. Silti koitan aina olla oma itseni, niin luonteeltani kuin tyyliltänikin!
Tällaisen pienen sepustuksen saattelemana päästäänkin aiheeseen, eli tämän viikon asuihin. Laitoin tähän siis vain koulussa ylläni olleet asut, sillä siellä tyylini tulee esiin. Koulun jälkeen nimittäin vaihdan joko kotivaatteet tai sitten tallikamat päälle.
Maanantai: Tämä on mielestäni luottovalinta, jos ei ole kiinnostusta miettiä päätänsä puhki, mitä oikein laittaisi päällensä. Ruutupaita on siis NewYorkerista, neuletakki on siskoltani lainassa ja mustat farkut ovat GinaTricotista. Nuo ruskeat nauhakengät ovat rakkaus!
Tiistai: Tämäkin todella nopsa asu, mutta yläosan takia näyttää superkivalta ja harkitulta. Tuo paita on Reservedistä Prahasta ja farkut ovat NewYorkerista. Minulla ei ole mielestäni tuohon asukokonaisuuteen sopivia kenkiä itselläni ja siskoltani en saanut mitään lainaan, joten sukilla mentiin koulussa!
Keskiviikko: Hieman yksinkertaisempi asu kivoilla yksityiskohdilla. Tykkään kaikista näistä sävyistä tosi paljon! Viininpunainen t-paita on GinaTricotista, neuletakin ostopaikkaa en muista, samat mustat farkut kuin maanantaina! Värikäs rannekoru on siskoni vanha ja myös ruskea punosvyö on sieltä peräisin. Jälleen mentiin valkoisilla sukilla koulupäivän ajan! ;)
Torstai: Muutoin rento ja tylsä yläosa saa mukavaa ilmettä monista erilaisista koruista, niiden sävyt sopivat yhteen ja näyttävät kivoilta yksiväristä paitaa vasten. Harmaa collegepaita on myös siskoni vanha, korut ovat vähän kaikkialta, mustat farkut edelleen samat. Jaloissa pidin päivän ajan ruskeita Uggejani. Perjantai: Tähän asuun rakastuin aivan täysin kun pääsin sen toteuttamaan! Hieman tyttömäinen hameen takia, mutta saa pientä karuutta camo-kuvioisesta yläosasta. Tosiaan, maastokuvioinen t-paita on Warpin ja se on siskoni vanha, löysä neuletakki on siskoni, musta hame on muistaakseni NewYorkerista ja harmaat sukkahousut vissiinkin Lindexistä. Kultainen kaulaketju on osa kaulakoru settiä, jonka ostin GinaTricotista, laitoin sen kireälle, joten se on melkein kuin choker. Lisäksi sormessani BikBokista ostamani kultaisensävyinen sormus. Koulupäivä oli niin lyhyt, että tarvitsin mukaani vain kangaskassin joten reppu jäi kotiin.
Mitäs mieltä olette postauksesta ja asuista? Kommenttia tulemaan! :)
Voih, tämä aika on juuri sitä ratsastuksen ja sen kehittämisen kannalta turhaa. Pohjat ovat niin huonossa kunnossa, että kunnolla ratsastaminen ei yksinkertaisesti onnistu ilman liukastumisia tai muita kompuroimisia.
Bertalla on ollut tämä viikko todella kevyttä, sillä ihan pari päivää koulutunnin jälkeen hiekan päälle satoi lunta, joka muuttuikin melkoiseksi sohjoksi lämpimien kelien takia. Tosi inhottavaa, sillä olisi kiva taas päästä kehittymään Bertan kanssa, nyt tuntuu siltä että junnataan samassa paikassa koko ajan.
Olen tällä viikolla käynyt pari muutaman kerran perällä käyntimaastolenkille, maasta tai selästä, yleensä ottanut pari ravipätkää jos se on onnistunut. Parina päivänä olen sitten taas mennyt kentällä kevyesti pohjien mukaan, tehden mm. puomilähestymisiä ja taivuttelua.
Ponille on taas kasaantunut melko paljon energiaa ja tekisi oikein hyvää päästä purkamaan se kunnon työhön eikä vaan maastossa säntäilemiseen. Sitäkään emme ole päässeet tekemään, sillä itseäni pelottaa kauheasti Bertan jalkojen puolesta, kun lumi pakkaantuu samantien kauheiksi korkkareiksi varsinkin etusiin.
Eilen olimme taluttelemassa ponia tiellä äitin kanssa. Yritimme ottaa jälleen hienoja poseerauskuvia, mutta se ei oikein kiinnostanut Berttaa.
Tänään menin käyntiä ja ravia kentällä. Käynnissä tein takaosakäännöksiä ja ravissa ihan vaan keventelin ympyrällä taivutellen ponia, en sen kummempaa.
Loppuun vielä eilisiä onnistuneita kuvia:
noin 5 sekuntia poni malttoi ja sain muutaman tämmöisen, halleluja! :D
Olin siis tosiaan eilen Bertan kanssa pitkästä aikaa Nannan koulutunnilla. Kenttä oli hiekoitettu juuri, joten siinä oli ihan hyvä mennä!
Aloitimme alkukäyntien jälkeen keskiympyrällä, teimme kevyessä ravissa temponmuutoksia ja asettelua molempiin suuntiin. Sitten teimme samaa laukassa, poni tuntui ihan kivalta, mutta itse rupesin liikaa miettimään päätä ja korjailin sitä kädellä, jonka takia kädestäni tuli todella epätasainen ja se sekoitti ponia vielä entisestään.
Välikäyntien jälkeen aloimme tehdä pysähdyksiö ja peruutuksia käynnistä. Ensin lyhyelle sivulle pysähdys ja liikkeellelähtö, seuraavalle pitkälle sivulle pysähdys, 1 peruutusaskel ja liikkeelle, toiselle lyhyelle sivulle pysähdys, 2 peruutusaskelta ja liikkeelle ja sitten vielä viimeiselle pitkälle sivulle pysähdys, 4 peruutusaskelta ja liikkeelle. Teimme tätä hetken käynnissä, jonka jälkeen tulimme ne ravista. B pysähtyi tosi mukavasti ja jotkin peruutuksetkin lähtivät reippaasti taaksepäin.
Otimme sitten vielä laukkaa mukaan siten, että pitkien sivujen alkuun tuli pysähdys ja 3 peruutusaskelta, josta nostettiin laukka, laukattiin pitkä sivu ja kulmassa raviin. Tämä meni ihan kivasti, jotkin laukannostot tulivat ihan mahtavasti takaa alle.
Kun olimme tehneet nuo laukannostot peruutuksista molempiin suuntiin, otimme loppuraveja. Teimme pääty-ympyrät molempiin päihin ja pitkillä sivuilla loivat kiemuraurat. Poni tuntui tosi tyytyväiseltä ja rennolta. Se ravasi eteenpäin mukavan letkeästi ja kääntyi hyvin ulkoavuista. Ravailimme molempiin suuntiin, jonka jälkeen hyvän siirtymisen kautta loppukäyntien vuoro.
Bertta oli oikein mukava ja kunhan alun vinoussählingistä päästiin, oli tunti muutoin oikein onnistunut!
Mulla on ollut viime aikoina jotenkin tosi inspiroitunut ja tuottelias olo. Oon esimerkiksi maalannut jo muutaman teoksen vesiväreillä eräänlaiseen taidevihkoon. Lisäksi mulla on ollut noina kauniina päivinä kauhea innostus päästä kuvailemaan. Harmillista vaan, kun noina kylminä ja nätteinä päivinä on ollut jotain muuta!
Mulla on nyt muutenkin sellainen olo, että tekisi mieli tehdä jokin erikoispostaus tai vaikkapa video. My Day on ollut ajatuksissa, mutta se on vaan tosi vaativa tehdä. Jos tässä joku päivä löytyis mukavasti suunnitelmia, niin viitsisi sellaisenkin väsäillä! Tykkään tehdä myös kaikenlaisia listoja, joten jokin sellaiseen liittyvä postaus olis tosi hauska tehdä tähän väliin, kun peruskuulumisia en viitsi ilman kuvia kirjoitella.
Tehtäisiinkö siis niin, että kommentoitte tähän postaukseen ideoita erilaisista jutuista mitä haluaisitte mun tekevän? En kaikkia tule varmastikaan tekemään, mutta jotkin ideat olis kyllä kiva juttu!
Meillä on lauantaina taas pitkästä aikaa Bertan kanssa kouluvalkku, toivottavasti se menee kivasti ja saadaan materiaaliakin! Sunnuntaina sitten luvassa Ladarin kanssa estevalkku, silloin sitten niistä enemmän!
Joka paikassa ihmiset muistelevat viime vuotta tähän aikaan, kun uusi vuosi on alkanut. Itse en ole sitä vielä harrastanut melkeinpä yhtään, joten ajattelin mietiskellessäni kirjoittaa samalla ajatuksiani tänne blogiin. Jotkin ajat ovat unohtuneet täysin, sen takia en tee kuukausi kuukaudelta - tyyppistä postausta. Kerron siis ne päällimmäiseksi mieleen jääneet asiat.
Alkuvuodesta en muista oikein mitään. Bertan kanssa paranneltiin jalkaa ja käveltiin. Paljon. Muistan sen hetkisen tuskan täydellisesti. Ei tehnyt ollenkaan mieli mennä tallille, kun joka kerta tuli vain huonoja uutisia. Jaksoin tämän ajan yllättävän hyvin ja suurena tukena oli oma äitini. Bertan loukkaantuminen todella koetteli meitä, mutta toisaalta tajusin kuinka vähän mm. esteiden hyppääminen sun muu todella merkitsee.
Bertta alkoi vihdoin parantumaan, kun olimme selvinneet tulehduksista, lääkekuureista ja mahahaavan alusta. Se riekkui taluttaesssa silloin tällöin, mutta oli silti melko hyvällä tuulella ja rauhallinen. Opettelimme mm. pohkeenväistöä maastakäsin (toisinsanoen sitä, että poni väistää itseäni kun niin tahdon). Pikkuhiljaa pääsimme taluttelusta selkään, edelleen käyntilenkkejä. Ultrauksia ultrauksien perään ja pääsimme pikkuhiljaa etenemään lyhyisiin ravipätkiin. Amor oli tähän aikaan todella hyvä asia minulle ratsastukseni suhteen. Se oli niin erilainen kuin Bertta; nuori, pieni, hieman raaka ja arvaamatonkin.
Bertan ja minun suhde syveni taluttelujakson aikana ja ponista tuli tottelevaisempi ja opin tuntemaan sitä entistä paremmin. Pienillä askelilla aloimme nostaa ponin liikutusmäärää, varovasti ja rauhassa. Amorin kanssa päästiin kahtiin kisoihinkin.
Koulut loppuivat ja loma alkoi. En osannut ottaa kunnolla iloa irti alkulomasta. Bertan kanssa edettiin liikuntamäärissä koko ajan ja vaikutti hyvältä. Amorin tilalla aloin vuokrata Jekkua. Sekin oli taas tyystin erilainen; iso, raskaampi ja hieman hitaampi. Erilaisten hevosten ratsastus opetti itselleni paljon ja se oli todella arvokasta aikaa. Tähän aikaan sain myös mopokortin, joka helpotti arkeani paljon.
Bertan kanssa tuli kesällä vähän takapakkia, kun jänne oli rasittunut. Otettiin rauhassa vähän aikaa ja se auttoikin. Sitten uudelleen lähdettiin rakentamaan alusta koko juttua. Jekunkin kanssa käytiin yksissä kisoissa ja ne menivät ihan ok.
Rippileiri oli tosi mukava kokemus, vaikkei mikään mahtava ollutkaan. Meillä oli mukava porukka ja vietimme mukavaa aikaa yhdessä.
Bertan kanssa alettiin päästä melko normaalisti menemään. Kesän lopuilla se oli maastossa parhain ikinä. Menin monta kertaa aivan pitkin ohjin laukkaa kotiin päinkin ja se pysyi siinä. Ihan rauhassa. Voi että kun ikävöin niitä lenkkejä!
Käytiin Prahassa syyslomalla ja se oli tosi mukava ja erilainen reissu! Sain tähän aikaan paljon uusia kavereita ja vietimme mahtavia iltoja porukalla ulkona. Sain erilaisia näkemyksiä elämääni ja kasvoin ihmisenä paljon.
Syksy oli todella kaunis ja vietin monta mukavaa hetkeä niin ihmisten kuin hevostenkin kanssa. Jekun vuokrauksen päätyttyä pääsin vähän ajan päästä sitten kiipeämään jo uuden hevosen selkään. Ladarilla pääsin hyppäämään pitkästä aikaa.
Talvikin on ollut tosi kivaa aikaa ja varsinkin lumiset ajanjaksot jäävät mieleeni ikuisesti. Varsinkin eräs tietty päivä, kun kävimme Bertan kanssa maastossa ja keli oli sanoinkuvaamattoman ihana. Enrique Iglesiaksen konserttikin oli mahtava kokemus ja senkin tulen muistamaan pitkään.
Joulu oli mukava ja nyt tämä uuden vuoden vaihde oli todella kiva ja yksi parhaista!
Tässä vielä kuluneen vuoden onnistuneimpia otoksia:
