Kirpsakka keli ja poni ~

Moikka pitkästä aikaa taas!

Ulkona on nyt keli muuttunut oikeasti syksyiseksi! Kaikki paikat ovat ihanan näköisiä ruskan peittämänä ja viileä keli saa mielen kohoamaan melko helposti. Ellei vesipisaroita sada maahan tuon tuosta.

Bertalla on ollut nyt tosi paljon turhaa energiaa, viilentynyt keli varmasti vaikuttaa melko paljon.
Eläinlääkäri kävi meitä moikkaamassa viime viikolla ja ultrasi jalan uudestaan. Jänne näytti paljon paremmalta, vaikka hieman harvalta vieläkin. Tosi asia kuitenkin on, että se voi jäädä sellaiseksi, kun siinä kerran niin paha vamma oli.
Eli hyvä juttu, nyt vaan rauhassa lähdetään uudestaan treenailemaan.

Tänä sunnuntaina meidän oli tarkoitus suunnata ekoihin koulukisoihin pitkästä aikaa, mutta ilmoittautumisaika olikin umpeutunut jo eilen, eikä jälki-ilmoittautuneita oteta. Siispä, ne seuramestaruudet menivät sivu suun. Saa nyt nähdä, milloin pääsemme sitten kisailemaan, vielä pitäisi jonkin verran treenata.

Minulla on tämä viikko TETtiä ja sen suoritan Ylöjärven Hööksissä. Siellä on ollut tosi mukavaa! Saa nähdä tuleeko osteltua viikon lopussa jotain uutta meille ;)

Minä poninomistajana ~

Olen nyt kipeänä kotona, joten ajattelin että teen tämän postauksen nyt. Muissa blogeissa on varmasti näitä näkynyt ja mielestäni idea on oikein kiva. Ideana on siis kertoa hyvät ja huonot puolet itsestään poninomistajana. Pidemmittä puheitta, let's get started!

Huonot puolet:

Kärsimättömyys. Menetän edelleen hermoni poniin aivan liian helposti ja myös tuon sen esiin, esim raipan näpäytyksellä, turhan kovalla pidätyksellä tai ärähtämällä. Olen kehittynyt tässä mielestäni jo paljon verrattuna alkuaikoihi, mutta edelleen on paljon parannettavaa. Yleensä ratsastaessa hermoni menee tilanteessa, kun en tiedä miksi poni tekee tai ei tee jotakin. Silloin tulee turhautuminen omiin taitoihin ja helposti syyttää siis ponia. Siispä, pitäisi vain hengittää syvään ja rauhoittua.

Varusteiden puhdistaminen. Olen melko laiska putsaamaan nahkaisia varusteita, lukuunottamatta ratsastussaappaitani. Olen yrittänyt vähän ryhdistäytyä viime aikoina satulan ja suitsien huoltamisessa, sillä nekin todella tarvitsevat hoitoa. Suojat ja kuolaimet kuitenkin puhdistan aina.

Hyvät puolet:

Järjestelmällisyys. Pidän kaikki varusteemme mielestäni hyvässä järjestyksessä ja oikeilla paikoilla. Mikään ei ole yhtä turhauttavaa, kuin etsiä hukassa olevaa tavaraa kiireessä. Minulla on kolme hyllyä tallilla, joissa pidän melkein kaikki tavaramme, tietyissä paikoissa. Bertan satula ja suitset sekä muut nahkaiset varusteet ovat samassa paikassa ja tallissa karsinan ovessa on harjakassi sekä muut joka kerta tarvittavat asiat.

Ponin hoito. Kulutan joka kerta tallilla ollessani melko kauan aikaa ponin hoitamiseen. Bertta on todella herkkä melkein kaikelle mahdolliselle; ötököille, naarmuille jne. Siispä, aina liikutuksen jälkeen hoidan ponin erilaisilla rasvoilla ja muilla tuotteilla. Siinä menee paljon aikaa ja joskus vain haluaisi päästää ponin suoraan tarhaan. Kuitenkin, kaikessa on hyvät ja huonot puolet! :)

love of my life ♥

Koitan saada lähiaikoina paljon uutta materiaalia tai tehtyä vaikka jonkin videopostauksenkin. Siihen asti, moikkamoi!

Elossa ollaan!

Heipparallaa pitkästä aikaa!
Blogin päivittely on jäänyt aika pahasti nyt viime aikoina niin kuin näkyy. Ensimmäinen syy siihen oli rippileiri, jota seurasi heti koulun alku ja konfirmaatio sekä rippijuhlat. Siispä, melko paljon hässäkkää oli tuossa kesän lopussa. Nyt lähinnä olen kuluttanut vapaa-aikani kavereiden kanssa, kouluhommia tehdessä ja ponia hoitaessa. Olen meinaan ajatellut, että kun pimeys ja talvi taas tulee, niin koti-illatkin lisääntyvät. Joten nyt otan kaiken ilon irti ja vietän aikaa mahdollisimman paljon ulkona ihmisten kanssa.

Laitan tähän muutaman rippikuvauksissa tulleista otoksista, varsinaista kiitoskorttikuvaa en kuitenkaan paljasta tänne, sillä ne eivät ole vieraille vielä lähteneet.

tilanne :DD

Bertan kanssa on mennyt vähän ristiin rastiin. Eläinlääkäri nimittäin kävi ultraamassa jalan pari viikkoa sitten torstaina ja kertoi, että vaurioitunut jänne on nyt rasittunut hieman liikaa. Mitään pahaa ei ollut ehtinyt vielä onneksi tapahtumaan, mutta nyt siis pari viikkoa kevyttä liikuntaa, niin katsotaan onko jalka palautunut.
Vähän pettymys tuo oli, sillä poni on liikkunut niin hyvin ja olimme suunnitelleet koulukilpailuja. Saa nyt nähdä, onko jalka parempi ja pääsemmekö kilpailuihin!

Nannan istuntatunti, joka sisälsi monia ahaa-elämyksiä.