Tyttelin kouluvalkku ~

Moikka! Oltiin viime keskiviikkona alkuillasta mukana Tyttelin kouluvalkussa. Mun ja Betun lisäks valkkuun osallistui kaksi muuta ratsukkoa, joten mahduttiin hyvin ratsutilan kentälle, vaikka päädyt olivatkin vesilammikoiden peitossa.

puhelimella otettu kuva, kun oltiin lähdössä.

Käveltiin Bertan kanssa ratsutilalle alkukäynteinä puoli tuntia, joten aloin samantien verkkaamaan paikalle saavuttuani. Muut olivatkin jo aloittaneet verkan. Ravasin keventäen molempiin suuntiin tehden vähän voltteja ja ympyröitä melko pitkällä ohjalla. Sitten otin molempiin suuntiin laukkaa tehden jälleen ympyröitä melko matalassa muodossa. Ravasin lyhyesti vielä molempiin suuntiin ja annoin ponin kävellä.

Juteltiin siinä hetken aikaa vielä Tyttelin kanssa ja esittelin meidät vielä, vaikka muistaakseni oltiin Tyttelin valkussa toissatalvena Niihamassa. Tytteli kehui, kuinka hyvässä kunnossa Betu on ikäisekseen ja juteltiinkin koko porukalla hepan yleiskunnon ylläpitämisestä ja sen sellaisesta. Tunnelma oli kivan rento, vaikka vähän jännittikin mennä vähän vieraamman valmentajan silmän alle.

Keskityttiin ihan perusratsastukseen koko valkun ajan ja hiottiin pieniä juttuja isolla ympyrällä. Aloitettiin ravissa, missä pyrimme saamaan hevoset kunnolla ulko-ohjan tuelle ja sisäetujalan astumaan kunnolla. Tytteli korjasi kevennystäni heti pystymmäksi niin, että kevensin keskemmälle satulaa. Aluksi oli vähän hassun tuntuista, mutta tuntui melko nopeasti paremmalta. Betu oli ihan ok aluksi, mutta parani tosi paljon valkun aikana. Se alkoi ravaamaan paremmin eteenpäin käyttäen koko kroppaansa ja pyöristi niskaansa. Se tuntui pätkittäin ihan sairaan hyvältä!

Teimme ravissa töitä aika pitkään molempiin suuntiin ja sitten nostimme laukan ja haimme samoja juttuja siinäkin askellajissa. Sitä, että saisimme hevoset kunnolla ulko-ohjan tuelle ja vasta sitten aloimme taivuttelemaan sisäkädellä pehmeästi. Betu oli laukassa oikeaan suuntaan yhtä huono kuin normaalistikin alussa, mutta kun alkoi vetryä niin muuttui paljon paremmaksi. Tuli pehmeämmäksi ja rennommaksi edestä ja alkoi polkemaan kunnolla takaa, kunhan vain muistin pyytää. Tuli joitakin ihan superpätkiä! Välillä sorruin nyppimään edestä, kun poni tuntui huonolta. Sitä korjattiin kunnollisten puolipidätteiden avulla, jotta käteni rauhoittui ja Betu tuli tasaisemmaksi edestä.

Ravasimme vielä molempiin suuntiin hakien samoja juttuja kuin alussa, mutta pyysin Betua vähän matalammaksi ja ojentamaan nenää myös vähän eteenpäin. Jalan piti olla mukana, että ravi eteni kunnolla. Betu tuntui aivan älyttömän hyvältä ja se alkoi ähkimään, kun käytti niin rehellisesti itseään. Vähän nauratti, kun toinen teki niin tosissaan, haha ihana. Poni tuntui tosi rennolta ja tyytyväiseltä, samaa sanoivat kaikki muutkin. Se vaikutti oikein hyvältä ja saikin kaikilta kehuja. Kävelimme hetken kentällä jutellen, mutta sitten lähdettiin takaisin kotiin kävelemään. Jäi ihan älyttömän hyvä mieli ja pieniä juttuja korjattiin. Betu tuntui kyllä hetkittäin paremmalta kuin koskaan ja videolta katsottuna jotkut pätkät näyttävät tosi hyvältä!

Äiti tosiaan kuvasi koko valkun ja tein pätkistä koostevideon. Yritin löytää vähän kaikennäköisiä pätkiä, niitä missä on paljonkin parannettavaa, mutta myös niitä, jotka tuntui tosi hyvältä! Kuitenkaan en kamalan pitkäksi viitsinyt videota venyttää, sillä tuollainen pieni hiominen ei näy kovinkaan kauas, kun tehtävä pysyy samana, joten se voi käydä vähän pitkästyttäväksi. Mielestäni kuitenkin videosta huomaa selkeän kehityksen alusta loppuun. Toivottavasti tykkäätte!

Maneesilla ~

Moikka! Olen nyt puolikuntoisena kotona ja sain viimeinkin aikaiseksi siirtää viime sunnuntain maneesipätkät koneelle ja editoitua ne pieneksi videokoosteeksi.

Olimme siis viime sunnuntaina ensimmäistä kertaa Betun kanssa läheisellä maneesilla, sillä kotona ei pystynyt tekemään oikeastaan mitään. Bertalla ei ole siis tilsakumeja ja jalassakin ovat vain kantahokit, joten heti lumien tultua piti päästä kunnon pohjalle jos halusi ihan oikeasti tehdä jotain treeniä. Kävelimme siis reippaasti n. 3 km matkan maneesille ja ajattelin vain ratsastaa ponin kunnolla läpi eri askellajeissa kokeillen uutta satulaa. Aloitin käynnissä ja melko nopeasti siirryin raviin ja siitä laukkaan. Pienen verkan jälkeen tein käynnissä kaikenlaista, jotta sain ponin paremmin kuulolle. Se oli todella hidas jalalle ja muutenkin jotenkin hämmentyneen oloinen.
Kun sain sen vähän paremmaksi, siirryin harjoitusraviin ja tein siinä kaikenlaisia kiemuroita. Laukkaa otin pääty-ympyröillä, joilla pyrin hieman lyhentämään ponia ja pitkillä sivuilla otin vähän eteen, jotta askel venyisi. Ne onnistuivat ihan kivasti.
Bertta oli jo tuossa kohtaa melko hikinen ja väsähtänyt, joten otin vain hyvät loppuravit enää siihen kohtaan. Ja ai vitsit, kun poni olikin mahtavan tuntuinen loppukeventelyissä! Olisin voinut katsella tuota pätkää loppuraveista vaikka kuinka kauan. Tuohon olemukseen pyrin jatkossakin!

Maanantaina olikin sitten kunnolla lunta ja suunnitelmana oli lähteä maastolenkille, mutta tie oli tosi liukas, joten päädyin sitten läheiselle pellolle. En voi edes kuvailla sitä reissua, mutta yritän vähän selittää kuinka mahtava se oli.
Ensinnäkin, otsalamppuani ei tarvinnut laittaa päälle, sillä kuu valaisi niin hyvin lumisen maiseman. Oli ihan hiljaista ja Bertta katseli tyytyväisenä ympärilleen. Pellolle päästyämme nostin ravin ja poni lähti kauhomaan eteenpäin korvat tötteröllä kauheeta vauhtia. En meinannut pysyä mukana, joten päätin nousta kokonaan kevyeeseen istuntaan. Siinä pyörimme ravissa ympäri peltoa ja nostin laukan.
Bertta lähti kiitämään peltoa päästä päähän aivan innoissaan, enkä pariin otteeseen meinannut saada sitä ollenkaan hidastamaan! Poni nautti kyllä niin paljon, että sitä oli ilo katsella. Betu oli ihan kuumana baanailun jälkeen, joten päätin ottaa rauhallisessa laukassa vielä ympyrät molempiin suuntiin. Ne onnistuivat ihan maltillisesti, joten ravailin vielä kunnon ravit ympäriinsä.
Bertta sai kävellä niin kauan, että se ei enää puuskuttanut ja sitten se pääsi kuivattelemaan karsinaan. Oli kyllä niin hyvä fiilis tuon jälkeen, molemmat nauttivat täysin siemauksin ja pitivät hauskaa. Lisää tuollaisia heti kun lunta tulee uudestaan!

Muuten tämän viikon liikutukset ovatkin sitten olleet kyllä melkoista pelleilemistä, sillä pohjat ovat olleet surkeassa kunnossa ja muutenkin olosuhteet epäsuotuisat. Eilen kuitenkin oli taas mukava maastolenkki ja ponikin väläytteli huikeita raviaskelia jälleen. Tänään ollaan varmaankin menossa taas maneesille, jos vointini sen sallii. Tänään ei kuitenkaan varmaan materiaalia tule, mutta suunnitelmissa olisi väistöjä ja erilaisia taivutuksia, saa nähdä miten menee! :)

3 valkkua ~

Tämä viikko on ollut mulle tosi aktiivinen valmentautumisen suhteen. Olen nimittäin päässyt kolmesti ratsastamaan valvovan silmäparin alle ja sehän on vaan hyvä juttu! Kerron nyt siis vain noista valmennuksista tässä :) Ainoastaan tuosta maanantain estevalkusta on materiaalia, mutta onpahan edes jotakin!

Maanantaina oltiin Ladarin kanssa Nannan estevalkussa hyppäämässä. Ensin kävelytin muutaman kierroksen heppaa ihan maasta ja sitten kävelin sen kanssa vielä selästä pari kierrosta maneesissa. Aloin tekemään sen jälkeen hieman hallintajuttuja, elikkäs jokaisen sivun keskelle tein voltin, jonka päätepisteeseen tein ravista pysähdyksen ja joskus myös peruutuksen. Siitä napakka siirtyminen raviin jne. Sain näillä heppasen ihan kivasti kuulolle ja ravi oli mukavan rento.
Sitten Nanna tulikin ja alettiin tulemaan puomeja erilaisissa istuntamalleissa volteilla. Ensimmäinen voltti puomeineen tultiin keventäen, seuraava esteistunnassa ja viimeinen kevyessäistunnassa. Lada kääntyi tosi kivasti ja ravi pysyi melko rauhallisena. Ravien jälkeen tultiin samaa laukassa ja siinä oli haastetta alussa. Sain kuitenkin hepan kuulolle nopeasti ja päästiin nekin tekemään ihan kunnialla loppuun. Laukassa tultiin ristikkoina sama. Sen jälkeen tultiinkin niin, että vain ensimmäiselle ja viimeiselle ristikolle tehtiin voltti puomin ylitse. Tämä meni aika hyvin.
Välikäyntien jälkeen alettiin harjoittelemaan erilaisia myötäyksiä. Linja tultiin niin, että ensimmäisellä esteellä tuli lyhyt myötäys, seuraavalla automaattinen myötäys ja viimeisellä pitkä myötäys. (En ole varma noista termeistä!) Tämä meni muuten ihan hyvin, mutta olin vaan tosi nopea myötäyksissä, joten pitkä oli oikeastaan automaattinen. Toiseen suuntaan mentiin kerran keskimmäisestä ohikin, kun en ollut itse ihan kartalla ja jätin hepan vähän yksin päättämään suunnan.
Sen jälkeen tultiin samalla periaatteella, mutta esteet nousivat. Kerran tuli kunnon sukellus keskimmäiselle, sillä en saanut pidettyä Ladaria tarpeeksi, jolloin väli jäi ahtaaksi. Vedettiin puomi ihan kunnolla mukaan ja oli pientä sählinkiä, mutta hienosti heppa meni viimeisestäkin yli ja itsekin pysyin mukana! Heh, meinattiin aiheuttaa äidille ja Nannalle sydänkohtaus.. hups. Tultiin heti perään uudestaan, eikä Lada edes epäröinyt! Tultiin vielä pari kertaa samalla tavalla ja sen jälkeen verkkailtiin kevyessä ravissa kiemurauralla.

Jäi aivan sairaan hyvä fiilis tuosta valkusta! Ladar oli tosi hyvin hallinnassa, reitillä ja muutenkin aivan huippuhyvä! Oltiin pelkkää hymyä loppuilta.

Seuraava valmennus olikin yllättäen tiistaina. Äiti ei ollut muistanut kertoa minulle tästä, joten tuli vähän äkkilähtö. Onneksi saatiin kaikki kamat kasaan nopeasti ja melkein ajoissa ehdittiin Niihamaan Tyttelin kouluvalkkuun Bertan kanssa.
Kävelimme alkukäynnit ihan selästä käsin, jonka jälkeen verkkailtiin aika kauan heppoja ravissa tehden mm. väistöjä, avoja ja voltteja. Sen jälkeen käveltiin välikäyntejä hetki. Bertta oli vähän sekaisin, kun tuli niin nopea lähtö ja koska on ollut pitkä tauko kun viimeksi ollaan muualla valkussa oltu.
Sitten alettiin tekemään laukassakin juttuja. Tulimme katsomon puoleiselle sivulle käynnissä, väistätettiin vähän matkaa sisälle ja sieltä nostettiin vastalaukka ja laukattiin uralle. B nosti yllättävän hyvin vastalaukat ja jatkettiinkin laukkaa myös kulman läpi. Olin tosi yllättynyt! Muilla sivuilla taivuttelin ravissa ja myötälaukassa. Tehtiin noita vastalaukkajuttuja molempiin suuntiin ensin käyntiväistöllä ja sitten raviväistöllä. Pienten välikäyntien jälkeen laukkasimme ihan myötälaukkaa ympäri maneesia ja joka sivulla piti siirtää etuosaa sisälle päin. Bertta oli jotenkin tosi virtaisa ja meinasi lähteä aina kauheaa vauhtia eteenpäin kun yritin siirtää etuosaa pohkeen avulla. Sain sen ihan ok sitten kyllä rauhoittumaan, mutta oli kumminkin tosi energinen!
Näiden jälkeen tehtiin ravissa joka kulmaan voltti ja koitettiin saada kaulaa rennoksi eteen alas. Bertan alakaula oli joissain kohdissa jännittynyt ja se johtui vissiinkin siitä, kun nostin kättä liian ylös. Kun sain kättä alemmaksi, alakaula rentoutui ja poni pyöristyi edestä rennosti. Ravien jälkeen käveltiin loppukäynnit ja lähdettiin kotiin.

Valkku meni ihan hyvin, vaikka oltiin molemmat vähän kuutamolla aluksi, kun ei oltu oikein päästy valmistautumaan valkkuun henkisesti. Sain hyviä neuvoja juuri noista käsistä ja Bertta sai paljon kehuja, hieno poni!

Sitten oli vielä perjantaina toinen koulutunti kotikentällä Bertan kanssa, Nannan ohjaamana. Kävelin alkukäynnit ja ravailin pitkin ohjin vähän ympäri kenttää ennen Nannan saapumista ja alettiin melkein heti töihin.
Aloitimme pääty-ympyröillä ihan kevyessä ravissa tehden hieman tempon muutoksia. Poni ravasi mukavasti eteenpäin ja itsekkin olin hyvin mukana. Sen jälkeen tultiin tehtävä, jossa ensin tuli kaarre käynnissä, suoristuksen jälkeen heti harjoitusravi, jossa tuli puomit, sen jälkeen vaihdettiin suunta ja nostettiin laukka, laukattiin pitkä sivu, siirryttiin takaisin harjoitusraviin ja tehtiin iso täyskaarto uralle ja siitä uudestaan. Ravijutut menivät hyvin, varsinkin tuo täyskaarto! Laukka olikin sitten eri asia, kun itse jännitin nostossa, että miten poni lähtee, poni halusi laukata kovempaa ja sitten jännitin että siirtyykö se raviin ja luistaako sillä jalka johonkin suuntaan. Toisin sanoen, laukka oli melkoista jännittämistä. Mutta ravipätkät meni siis hyvin!
Välikäyntien jälkeen otettiin loppuverkkoina kevyttä ravia pääty-ympyrällä jolla oli kaksi puomia. Ja herranjestas kun ponit lähtivät kiikuttamaan meitä! :D Oli se aika säälittävää menoa, kunnes otin itseäni niskasta kiinni ja saatiin pari kertaa hyvin toiseen suuntaan. Sitten enää loppukäynnit ja siinä se :)

Tosta tunnista jäi itelle vähän paha maku suuhun osittain, mutta olin ravijuttuihin melko tyytyväinen tuossa päätehtävässä. Itselle vain vähän enemmän rentoutta, vaikka pohjan pitävyys jännittäisikin!

vanha kuva

Huh, tulipas pitkä selostus. Tosiaan, tuo kooste on vähän nopeasti tehty, mutta siitä nyt ainakin näkee tuota meidän menoa. Toivottavasti tykkäsitte! :)

Dream big ~

Julkaisin nyt tuon Dream big - kisavideon youtubeen, kun enää on yksi viikko jouluun! Ihan tajutonta!
Mutta siis tuossa videossa ei ole pätkiä kaikista kisoista, sillä ipadilla oli vain nuo. Loppu on ehkä musiikin puolelta vähän kömpelö, mutta en jaksanut enää alkaa säätämään sitä.

Lisäksi huomasin, että minulla on jo yli 110 tilaajaa Youtubessa! Se on tositosi iso määrä, kun ajattelee. Kiitos tosi paljon kaikille tilaajille, yritän vastaisuudessa olla vähän aktiivisempi silläkin puolella! :)

Kiitos myös kaikille meitä auttaneille ja tsempanneille, joiden avulla ollaan noissa kaikissa kisoissa päästy käymään!

Tavoitteet ensi kaudelle

Ajattelin nyt tässä samalla kertoa ensi kauden tavoitteemme. Minulla ei mitään kummoisia tavoitteita kisoihin ole. Ykkösenä tietenkin se, että poni pysyisi terveenä ja hyvässä kunnossa, että pääsisimme kisaamaan samalla tavalla kuin tänä vuonna.

Mutta suurin tällainen kunnon tavoite on ihan yksinkertaisesti nopeammat radat. Haluan itse ratsastaa Berttaa reippaamin eteen, olla huolellisempi ja tehdä tiukemmat tiet. 

Ja sen myötä olisi ihan mahtavaa, jos aluetasolla sijoituttaisiin ainakin viiden parhaan joukkoon. Se olisi oikeasti ihan huippua!