Tyttelin kouluvalkku ~

Moikka! Oltiin viime keskiviikkona alkuillasta mukana Tyttelin kouluvalkussa. Mun ja Betun lisäks valkkuun osallistui kaksi muuta ratsukkoa, joten mahduttiin hyvin ratsutilan kentälle, vaikka päädyt olivatkin vesilammikoiden peitossa.

puhelimella otettu kuva, kun oltiin lähdössä.

Käveltiin Bertan kanssa ratsutilalle alkukäynteinä puoli tuntia, joten aloin samantien verkkaamaan paikalle saavuttuani. Muut olivatkin jo aloittaneet verkan. Ravasin keventäen molempiin suuntiin tehden vähän voltteja ja ympyröitä melko pitkällä ohjalla. Sitten otin molempiin suuntiin laukkaa tehden jälleen ympyröitä melko matalassa muodossa. Ravasin lyhyesti vielä molempiin suuntiin ja annoin ponin kävellä.

Juteltiin siinä hetken aikaa vielä Tyttelin kanssa ja esittelin meidät vielä, vaikka muistaakseni oltiin Tyttelin valkussa toissatalvena Niihamassa. Tytteli kehui, kuinka hyvässä kunnossa Betu on ikäisekseen ja juteltiinkin koko porukalla hepan yleiskunnon ylläpitämisestä ja sen sellaisesta. Tunnelma oli kivan rento, vaikka vähän jännittikin mennä vähän vieraamman valmentajan silmän alle.

Keskityttiin ihan perusratsastukseen koko valkun ajan ja hiottiin pieniä juttuja isolla ympyrällä. Aloitettiin ravissa, missä pyrimme saamaan hevoset kunnolla ulko-ohjan tuelle ja sisäetujalan astumaan kunnolla. Tytteli korjasi kevennystäni heti pystymmäksi niin, että kevensin keskemmälle satulaa. Aluksi oli vähän hassun tuntuista, mutta tuntui melko nopeasti paremmalta. Betu oli ihan ok aluksi, mutta parani tosi paljon valkun aikana. Se alkoi ravaamaan paremmin eteenpäin käyttäen koko kroppaansa ja pyöristi niskaansa. Se tuntui pätkittäin ihan sairaan hyvältä!

Teimme ravissa töitä aika pitkään molempiin suuntiin ja sitten nostimme laukan ja haimme samoja juttuja siinäkin askellajissa. Sitä, että saisimme hevoset kunnolla ulko-ohjan tuelle ja vasta sitten aloimme taivuttelemaan sisäkädellä pehmeästi. Betu oli laukassa oikeaan suuntaan yhtä huono kuin normaalistikin alussa, mutta kun alkoi vetryä niin muuttui paljon paremmaksi. Tuli pehmeämmäksi ja rennommaksi edestä ja alkoi polkemaan kunnolla takaa, kunhan vain muistin pyytää. Tuli joitakin ihan superpätkiä! Välillä sorruin nyppimään edestä, kun poni tuntui huonolta. Sitä korjattiin kunnollisten puolipidätteiden avulla, jotta käteni rauhoittui ja Betu tuli tasaisemmaksi edestä.

Ravasimme vielä molempiin suuntiin hakien samoja juttuja kuin alussa, mutta pyysin Betua vähän matalammaksi ja ojentamaan nenää myös vähän eteenpäin. Jalan piti olla mukana, että ravi eteni kunnolla. Betu tuntui aivan älyttömän hyvältä ja se alkoi ähkimään, kun käytti niin rehellisesti itseään. Vähän nauratti, kun toinen teki niin tosissaan, haha ihana. Poni tuntui tosi rennolta ja tyytyväiseltä, samaa sanoivat kaikki muutkin. Se vaikutti oikein hyvältä ja saikin kaikilta kehuja. Kävelimme hetken kentällä jutellen, mutta sitten lähdettiin takaisin kotiin kävelemään. Jäi ihan älyttömän hyvä mieli ja pieniä juttuja korjattiin. Betu tuntui kyllä hetkittäin paremmalta kuin koskaan ja videolta katsottuna jotkut pätkät näyttävät tosi hyvältä!

Äiti tosiaan kuvasi koko valkun ja tein pätkistä koostevideon. Yritin löytää vähän kaikennäköisiä pätkiä, niitä missä on paljonkin parannettavaa, mutta myös niitä, jotka tuntui tosi hyvältä! Kuitenkaan en kamalan pitkäksi viitsinyt videota venyttää, sillä tuollainen pieni hiominen ei näy kovinkaan kauas, kun tehtävä pysyy samana, joten se voi käydä vähän pitkästyttäväksi. Mielestäni kuitenkin videosta huomaa selkeän kehityksen alusta loppuun. Toivottavasti tykkäätte!