Tähän samaan postaukseen kerronkin vähän myös kuulumisia. Olemme Bertan kanssa nyt pelkästään kävelleet etujalan takia.
Perjantaina menin pellolla pysähdyksiä ja pohkeenväistöjä ilman satulaa. Ne onnistuivat muistaakseni ihan ok, ei mitenkään kauhean hyvin.
Sunnuntaina käytiin Radanpohjalla käyntimaastossa ilman satulaa Lotan kanssa. Oli mukava lenkki, vaikka Buubella olikin alussa aikas paljon virtaa, jonka takia taas Bertta jäi vähän jälkeen aina. Kunnon vesisadekkaan ei haitannut, kun poneillakin oli ratsastusloimet päällä.
Maanantaina menin kentällä koulua käynnissä. Keskityin pohkeenväistöihin ja avotaivutuksiin. Kävelin ensin alkukäynnit pitkällä ohjalla, sen jälkeen tein pysähdyksiä ja taivuttelin ponia volteilla, että sain sen kuuliaiseksi pienille avuille. Sitten aloin tekemään avoja molempiin suuntiin uraa pitkin ja lyhyitä pohkeenväistöjä uralta keskelle ja pituushalkaisijalta uralle, luonnollisesti molempiin suuntiin. Sitten yritin tällaista keksimääni tehtävää, jossa ne molemmat yhdistyivät.
Se ei aluksi onnistunut yhtään, joten tein lisää herkistäviä tehtäviä. Sitten tein molempiin suuntiin saman, pysyin itse rentona ja annoin ponille aikaa, jonka takia tehtävä onnistui ihan ok. Sitten tein pari pysähdystä ja annoin heti pitkät ohjat, kun poni tuli pysähdyksessä peräänantoon. Eli ihan kivasti meni tuo kerta, vaikka parissa kohtaa vähän turhautti, kun ei tuo tehtävä onnistunut.
Tänään käytiin ilman satulaa käyntimaastolla perällä. Iskä heitti minut tallille ja lähti vielä seuraksi maastoon. Käveltiin siis semmonen normipituinen käyntilenkki. Sillan ylittäminen oli taas todella pelottava asia ponille, mutta muutamien peruutteluiden jälkeen päästiin hienosti yli. Taas satoi ihan mukavasti, mutta silti oli mukavaa. Jalka näytti tänään jo aika hyvältä, ehkä sittenkin pääsemme tästä ilman eläinlääkäriä! Toivotaan ettei tule mitään käännettä tässä toipumisessa. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti