Sain tänään pitkästä aikaa räpsittyä Bertasta vähän kuvia, jonka ansiosta tämänkin postauksen kirjoittaminen oli vähän mielekkäämpää puuhaa.
Olin tänään ekaa kertaa ponin selässä pariin kolmeen viikkoon ja käytiin käppäilemässä tiellä vähän yli puolen tunnin lenkki. Kuten ymmärtää saattoi, ponin tilanne ei juurikaan ole muuttunut.
Kaviota, jossa epäiltiin olevan paise tai mustelma, haudottiin yli viikko parhaamme mukaan yli 20 asteen pakkasessa, mutta oikeastaan minkäänlaista muutosta kaviossa ei tapahtunut. Parina päivänä saattoi olla viileä ja seuraavana hohkasi lämpöä. Bertta käveli koko ajan ihan ok, mutta reagoi heti, kun kavion pohjaa paineltiin säteen läheltä.
Nyt ollaan edelleen kysymysmerkkinä siitä, että mitä tuon otuksen kanssa oikeasti pitäisi tehdä. Kenkä otettiin viime viikolla pois, jonka jälkeen hauteen sai paremmin siihen laitettua. Muutosta ei silloinkaan tapahtunut, joten ei viitsitty enempää sitä siinä pitää ja annettiin olla muutaman päivän ilman pakettia. Eilen etusiin pistettiin kengät ja pohjalliset, joiden ansiosta poni ei arastele niin paljon. Kavio on kuitenkin vielä vähän lämpimämpi kuin toinen, joten jokin siellä edelleen pitää jonkunnäköistä tulehdusta sun muuta yllä. Poni kuitenkin käveli ja ravasikin mielestäni puhtaasti, joten mietitään nyt vielä klinikalle lähtemistä. Jos tila ei kuitenkaan muutu, niin se on sitten pakko viedä poni kunnolla tarkastettavaksi, sillä eihän tuon pitkittäminen hyvää tee.
Itseäni tämä nyt rassaa aika paljon, kun ei tiedä mitä pitäisi tehdä ja mitä ei saa tehdä. Kuulostellaan, kysellään ja seuraillaan, ilmoittelen sitten jos jotain saadaan tietää!
Vuosi ehti jälleen vaihtua ja samoihin aikoihin lämpötila alkoi laskemaan reilusti nollan alapuolelle. Nyt onkin erittäin raikas keli, mutta itseasiassa se ei edes kauheasti mua haittaa. Ulkona on niin kaunista ja siellä selviää kyllä oikeanlaisella pukeutumisella.
Meille uusi vuosi ei tuonut mitenkään hyviä juttuja tullessaan. Yli viikko ollaan nyt siis pelkästään kävelty Bertan kanssa, selästä ja maasta käsin. Poni onnistui saamaan haavan oikean etusen kavioon, tarkemmin sanottuna aivan säteen kapeaan päähän. Se vuoti hetken verta ja siitä lähtien se on lämpöillyt, nesteillyt ja nyt epäilemme, että se sai kehitettyä siihen myös kaviopaiseen.
Nyt olemme haudutelleet sitä parisen päivää, mutta vielä kengittäjä ei katsonut parhaaksi avata kaviota. Hauduttelemme sitä vielä jonkin aikaa ja sitten toivon mukaan saamme aukaistua kavion pohjan. Toivottavasti pian poni pääsee taas liikkumaan enemmän, sillä mua on nyt vähän puraissut treenikärpänen.
Oli ihana juttu, että pääsinkin nyt tiistai-iltana ratsastamaan kunnolla vähän yli viikon jälkeen. Aura lainasi mulle ihanaa heppaansa ja päästiin Tessin kanssa hyppäämään. Maneesin kuvausolosuhteiden takia ei materiaalia oikein kertynyt, mutta koitan nyt vähän kertoilla miten meni.
Kyseessä oli siis ihan eka kerta koskaan kyseisen hepan selässä, joten aloiteltiin ihan pitkällä ohjalla hölkkäillen ympäri hallia. Tessin ravi oli jotenkin tosi ihana ja erilainen, mitä olisin kuvitellut! Otettiin laukkaa ympäri maneesia muutaman kierroksen verran molempiin suuntiin ja alettiin pian tulemaan puomeja ravissa.
Tulimme puomit keventäen ja välissä mun piti tehdä kaarre harjoitusravissa. Sain ihan kivasti hetkittäin Tessin taipumaan ja rentoutumaan. Tultiin myös muutama kerta pari puomia laukassa, jonka jälkeen tultiin ristikkosarja muutaman kerran molempiin suuntiin. Tessin hypyt tuntui tosi kivoilta, vaikka itselläni oli hieman hakemista.
Tultiin sitten linjaa jonkin aikaa ja sekin onnistui ihan kivasti. Loppuun tulimme vielä pari kertaa radan, joka varsinkin jälkimmäisellä kerralla onnistui ihan hyvin. Mulla oli ajatus vähän jäljessä pitkän hyppytauon takia, mutta olisi tuo huonomminkin voinut mennä! Sitten ravailin vähän aikaa ja heppa rentoutui tosi kivaksi lopussa. Auralle vielä tosi iso kiitos hepan lainasta ja neuvoista, ne tuli tarpeeseen! Menkäähän kurkkaamaan hänen bloginsa tästä!
Mulla alkoi siis tänään neljäs jakso koulua ja täytyy kyllä sanoa, että syyslukukausi tuntuu todella kaukaiselta jo! Toivottavasti opiskelu alkaa sujumaan pienen alkukankeuden jälkeen ja ponikin saadaan pian kuntoon. :)
Blogi on pysynyt viime aikoina tosi hiljaisena, tämä johtuu päivän lyhyydestä. Mulla ei oo ollut mitään materiaalia postauksia värittämään, joten ei ole ollut innostusta julkaista mitään. Kirjoittelin kuitenkin viime viikolla koulussa toissaviikon parista kunnon treenistä tänne jotakin, joten julkaisen sen nyt vielä, vaikka tämä vanhaa tekstiä onkin.
Kävin ponin kanssa oikein reippaalla maastolenkillä torstaina. Joissain kohdissa vauhti kiihtyi aika mukavasti, mutta ei haitannut yhtään, sillä meillä oli aikataulu vähän tiukka. Poni nautti tosi paljon ja sai hien kunnolla pintaan lenkin aikana.
Lauantaina menin sitten pitkästä aikaa kentällä, joka oli vihdoin siinä kunnossa, että siinä uskalsi ratsastaa. Bertta oli vähän jäykkä, koska sille tuli perjantaina vapaa heti maaston jälkeen. Aloitin kuitenkin käynnissä rauhassa, joten poni ehti vertymään. Tein ravissa ja laukassa perusjuttuja, lähinnä taivuttelua sun muuta. Poni oli tosi huono ja itselläni pinna kireällä. Toisin sanoen, meillä meni tosi huonosti. Itse menetin hermoni pari kertaa ihan kunnolla ja meinasinkin jo sitten luovuttaa kokonaan. Otin kuitenkin itseäni niskasta kiinni ja aloitin aivan alusta. Tein käynnissä voltteja saadakseni ponsun kuulolle ja rentoutumaan. Sitten jatkoin rauhassa ravissa, tehden ympyröitä ja väistöjä. Poni oli jo vähän parempi kuin alussa. Laukassa otin vain muutaman ympyrän molempiin suuntiin. Ensimmäinen kerta meni hyvin, mutta toiseen suuntaan poni taas jumitti ihan älyttömästi ja kuskilla paloi pinna. Sitten uudestaan ja nyt meni jo ihan hyvin. Ravailin loppuraveja vielä melko kauan ja vitsit, miten hienosti poni liikkui! Poni sai paljon kehuja (ja anteeksipyyntöjä). Tuosta jäi ihan ok fiilis, kun en luovuttanut ja sain ponin liikkumaan lopuksi tyytyväisenä eteenpäin.
Sunnuntaina mentiin maneesille, sillä maahan oli jo satanut vähän lunta. Matka maneesille sujui kuitenkin ongelmitta, sillä ajourissa mentäessä ei ponin kavioihin tarttunut tilsoja yhtään. Bertta oli aika jännittynyt matkan ajan ja liikkui tosi lyhyenä. Maneesissa tein käynnissä taas vähän taivuttelua ja hain poniin uudestaan tuntumaa. Se oli jälleen ihan pohkeen takana, eikä oikein kuunnellut mitään apuja. Tein ravissa kaikennäköisiä kiemuroita ja ympyröitä, eikä poni vieläkään ollut mitenkään erityisen mahtava. Laukassa se tuntui ihan hyvältä, vaikka ei liikkunutkaan kunnolla eteenpäin. Otin sitten puomin tehtäviin mukaan. Puomi laitettiin keskelle maneesia pituushalkaisijalle ja tulin sitä suoralla linjalla ja myös ympyröillä. Tulin ensin ravissa, mutta sitten aloitin laukassa. Ensin tulin laukassakin erilaisilla reiteillä puomia, mutta sitten keksin tehtävän meille. Tein pitkänsivun keskikohdalta ympyrän puomin yli, josta jatkoin laukassa ja käänsin ikään kuin toiselle voltille, mutta jatkoinkin suoraan vaihtaen laukan käynnin kautta ja vaihdoin suuntaa. Tein tätä aika kauan ja muutamassa kohtaa onnistui itseasiassa tosi kivasti! Välikäyntien jälkeen jatkoin vielä vähän laukassa. Tulin puomin kevyessä istunnassa suoralla linjalla ja vaihdoin suuntaa. Jatkoin noista laukoista suoraan loppuraveihin. Tulin puomin suoralla linjalla, tein siihen voltin tullen puomin siis toisen kerran ja vaihdoin suuntaa joka kerta. Poni liikkui taas ihan älyttömän hyvin! Kävelin koko matkan maneesilta tallille, jonka jälkeen Betu pääsi karsinaan.
Voi kun lumet sataisivat pian takaisin, kun ponille saatiin vihdoin tilsakumitkin!
Viime viikko Betulla oli tosi kevyt ja sille kertyi monta vapaata. Sen huomasi ponille kertyneestä possuiluenergiasta, joka näkyi erittäin selvästi seuraavina päivinä. Sain itseni jopa putoamaan ponin selästä kerran, onneksi ei pahemmin sattunut siinä rytäkässä. Nyt ollaan ponin kanssa käyty parilla reippaalla maastolenkillä ja kerta kouluiltu kentältä. Vihdoin alkaa ylimääräinen energia kulumaan ja poni ihan tosissaan alkaa tekeen hommia.
Moikka! Olen nyt puolikuntoisena kotona ja sain viimeinkin aikaiseksi siirtää viime sunnuntain maneesipätkät koneelle ja editoitua ne pieneksi videokoosteeksi.
Olimme siis viime sunnuntaina ensimmäistä kertaa Betun kanssa läheisellä maneesilla, sillä kotona ei pystynyt tekemään oikeastaan mitään. Bertalla ei ole siis tilsakumeja ja jalassakin ovat vain kantahokit, joten heti lumien tultua piti päästä kunnon pohjalle jos halusi ihan oikeasti tehdä jotain treeniä. Kävelimme siis reippaasti n. 3 km matkan maneesille ja ajattelin vain ratsastaa ponin kunnolla läpi eri askellajeissa kokeillen uutta satulaa. Aloitin käynnissä ja melko nopeasti siirryin raviin ja siitä laukkaan. Pienen verkan jälkeen tein käynnissä kaikenlaista, jotta sain ponin paremmin kuulolle. Se oli todella hidas jalalle ja muutenkin jotenkin hämmentyneen oloinen.
Kun sain sen vähän paremmaksi, siirryin harjoitusraviin ja tein siinä kaikenlaisia kiemuroita. Laukkaa otin pääty-ympyröillä, joilla pyrin hieman lyhentämään ponia ja pitkillä sivuilla otin vähän eteen, jotta askel venyisi. Ne onnistuivat ihan kivasti.
Bertta oli jo tuossa kohtaa melko hikinen ja väsähtänyt, joten otin vain hyvät loppuravit enää siihen kohtaan. Ja ai vitsit, kun poni olikin mahtavan tuntuinen loppukeventelyissä! Olisin voinut katsella tuota pätkää loppuraveista vaikka kuinka kauan. Tuohon olemukseen pyrin jatkossakin!
Maanantaina olikin sitten kunnolla lunta ja suunnitelmana oli lähteä maastolenkille, mutta tie oli tosi liukas, joten päädyin sitten läheiselle pellolle. En voi edes kuvailla sitä reissua, mutta yritän vähän selittää kuinka mahtava se oli.
Ensinnäkin, otsalamppuani ei tarvinnut laittaa päälle, sillä kuu valaisi niin hyvin lumisen maiseman. Oli ihan hiljaista ja Bertta katseli tyytyväisenä ympärilleen. Pellolle päästyämme nostin ravin ja poni lähti kauhomaan eteenpäin korvat tötteröllä kauheeta vauhtia. En meinannut pysyä mukana, joten päätin nousta kokonaan kevyeeseen istuntaan. Siinä pyörimme ravissa ympäri peltoa ja nostin laukan.
Bertta lähti kiitämään peltoa päästä päähän aivan innoissaan, enkä pariin otteeseen meinannut saada sitä ollenkaan hidastamaan! Poni nautti kyllä niin paljon, että sitä oli ilo katsella. Betu oli ihan kuumana baanailun jälkeen, joten päätin ottaa rauhallisessa laukassa vielä ympyrät molempiin suuntiin. Ne onnistuivat ihan maltillisesti, joten ravailin vielä kunnon ravit ympäriinsä.
Bertta sai kävellä niin kauan, että se ei enää puuskuttanut ja sitten se pääsi kuivattelemaan karsinaan. Oli kyllä niin hyvä fiilis tuon jälkeen, molemmat nauttivat täysin siemauksin ja pitivät hauskaa. Lisää tuollaisia heti kun lunta tulee uudestaan!
Muuten tämän viikon liikutukset ovatkin sitten olleet kyllä melkoista pelleilemistä, sillä pohjat ovat olleet surkeassa kunnossa ja muutenkin olosuhteet epäsuotuisat. Eilen kuitenkin oli taas mukava maastolenkki ja ponikin väläytteli huikeita raviaskelia jälleen. Tänään ollaan varmaankin menossa taas maneesille, jos vointini sen sallii. Tänään ei kuitenkaan varmaan materiaalia tule, mutta suunnitelmissa olisi väistöjä ja erilaisia taivutuksia, saa nähdä miten menee! :)
Vihdoin tännekin päin satoi ensimmäiset lumet, jotka ovat jopa pysyneet maassa yön yli! Olisin aivan innoissani asiasta, mutta Bertalla ei ole vielä kaikkia hokkeja jalassa ja tilsakumitkin puuttuvat. Kunhan ne saadaan laitettua, voin nauttia täysin siemauksin tuosta valkoisesta narskuvasta peitteestä!
Pääsimme tänään pitkästä aikaa äidin kanssa valoisan aikaan tallille, joten otettiin heti ensilumella kuvia pellolla. Kuviin tuli tosi jännä valo ja muutenkin ne ovat vähän epäedustavia, mutta ajattelin kuitenkin laittaa niitä tänne kun vihdoin sain jotain materiaalia meistä!
Huomenna olemme menossa maneesille aamusta, jolloin pystymme kunnolla testaamaan sovitettavaa satulaa. Tosiaan eilen meillä kävi satula-auto ja sovitukseen jäikin sama satula, joka on ollu pari kuukautta vuokralla, mutta pienempänä ja kapeampana. Se tuntui itsellenikin paremmalta istua, mutta saa nähdä millainen se on kunnon liikkeessä.
Toivottavasti saisin jotain materiaalia huomiseltakin tänne blogiin nähtäväksi!
Moikka pitkästä aikaa!
Oon nyt selvinny muun muassa koeviikosta ja siihen liittyvistä koulujutuista. Toisin sanoen mulla on ollut tosi kova kiire nyt viime aikoina ja oon käyttänyt kaiken energian kouluun ja heppailuun. Nyt mulla alkaa siis kolmas jakso ja kuten aina jakson alussa, tehtävät on vähän aikaa kevyitä.
Berttakin on ollut nyt vähän parempi, sen takaosa ei ole ollut niin jäykkä liikutuksen alussakaan ja poni on kasvattanut oikein komean talvikarvan jo. Ollaan käyty nyt aika paljon maastoilemassa, joten Bertalla ei ole ollut kovinkaan vakavamielistä liikuntaa lähiaikoina.
Kuvailin tuossa torstaina teille my dayn pitkästä aikaa. Siinä näkyy mun normaalia arkea, kun muissa my dayissa on ollut vapaapäivä tai joku muu erikoispäivä. Valitettavasti ehdin muokata videon vasta nyt, mutta sain kuitenkin vielä saman viikon puolella, haha. Kertokaa ihmeessä mitä piditte!
Huomenna päättyy mun osalta syysloma ja palaan jälleen pulpetin ääreen. Itseasiassa se ei paljoakaan haittaa, sillä viihdyn siellä niin hyvin! Näen pitkästä aikaa monia kavereita ja saa taas rutiinista kunnolla kiinni. Aikaa ei tule olemaan enää yhtä paljoa, mutta siitäkin varmasti taas selvitään.
Saavuimme juuri perheeni kanssa Seitsemisen kansallispuistosta. Olimme siellä pari yötä viettäen laatuaikaa luonnossa patikoinnin merkeissä. Lauantaina vaellettiin Seitakierros, jonka pituudeksi tuli noin 19,5 km. Tänään aamulla käytiin vielä noin 3,5 km pituinen lenkki lähimaastossa. Muuten viikonloppu kului syöden, saunoen sekä korttia pelaten. Oli tosi mukava rentoutua oikeasti syrjässä kaikesta. Otin lauantaina kameran mukaan, joten saatte nyt tästä osan kertyneestä kuvamateriaalista.
Bertta piti eilisen päivän vapaata, mutta perjantaina kävin sen liikuttelemassa kevyesti ennen lähtöämme. Tänäänkin käymme äidin kanssa tallilla vielä ennen iltaa.
Meillä on ollut ihan kiva viikko Bertan kanssa. Pitkästä aikaa meillä oli onnistunut kouluvalkku Nannan valvovan silmän alla. Se pidettiin siis tiistaina.
Teimme loivia kiemurauria ja poni oli siis niiiin hyvä! Aivan super pitkästä aikaa! Sain sen hyvin pohkeen ja ohjan väliin. Se kuunteli hyvin kääntävät avut ja kulki tosi mukavasti ja tasaisena edestä! Laukkaa työstettiin hetki ja sekin oli aivan super. Oi vitsit, heti tulee hyvä fiilis kun muistelee sitä menoa.
Ensi viikollekin suunniteltiin valkkua, saa nähdä sitten mikä päivä se toteutetaan.
Vaihdoin taas blogin bannerin kuten nähdä saattaa. Rakastan tuota kuvaa musta ja ponista! Mitä ootte mieltä tästä uudesta?
Tsemppiä vielä kaikille muillekin, joiden koulu-urakka alkaa jälleen huomenna! :)
